Kun joulu on – Ko juovlah láá : Saamenkieliset kauneimmat joululaulut Turun tuomiokirkossa dekolonisaation välineenä
Hirvioja, Jaakko (2021-10-27)
Kun joulu on – Ko juovlah láá : Saamenkieliset kauneimmat joululaulut Turun tuomiokirkossa dekolonisaation välineenä
(27.10.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111855915
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021111855915
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on Turun alueen historian toinen Saamenkieliset kauneimmat joululaulut -tilaisuus, joka järjestettiin Turun tuomiokirkossa 2. joulukuuta 2020. Tilaisuuden järjestivät Turun arkkihiippakunta ja Suomen evankelisluterilainen kirkko yhteistyössä Turun alueen saamelaisten kanssa. Tutkielma on laadullinen etnografinen tutkimus ja pyrkii etnografisen havainnoinnin ja tutkimushaastatteluiden keinoin selvittämään uusintaako vai purkaako tilaisuus saamelaisiin historiallisesti kohdistunutta kolonialismia.
Tilaisuus niin havainnoituna kuin tutkimushaastatteluiden perusteella osoittautui sisältämään laajalti dekoloniaalisia elementtejä. Eri kielten sisällyttäminen tilaisuuteen ja niiden käyttäminen joululauluissa elvyttää kieltä sekä historiallista saamelaisten virsilauluperinnettä ja näin ollen edistää dekolonisaatiota. Tilaisuus tarjoaa valtaväestölle erilaisen kuvan saamelaisuudesta, joka ei perustu uhridiskurssiin tai historiallisesti epärealistiseen representaatioon. Saamelaisia, joita pyydettiin osaksi järjestämään tapahtumaa, kohdeltiin tilaisuudessa kulttuurisesti sensitiivisellä tavalla ja heille annettiin erityistä toimijuutta tilaisuuden ajan. Saamelaiset itse kokivat osallistumisen tilaisuuden järjestämiseen mielekkääksi ja asianmukaiseksi ottaen huomioon saamelaisten ja kirkon välisen historian.
Tutkielma osoittaa miten Saamelaiset kauneimmat joululaulut -tilaisuuden kaltaiset dekolonisaatiota edistävät ilmiöt ovat merkittäviä saamelaisille eritoten kaupunkikulttuurin kontekstissa nyt ja tulevaisuudessa, kun saamelaiset entistä enemmän muuttavat saamelaisten kotiseutualueelta kohti Etelä-Suomen kasvukeskuksia. Vaikka erilaisten instituutioiden aktiivinen rooli keventää saamelaisten omaa taakkaa esimerkiksi etnostressiin liittyen, on myös instituutioiden vastuulla tukea saamelaisten dekolonisaatiopyrkimyksiä asiaankuuluvalla tavalla.
Tilaisuus niin havainnoituna kuin tutkimushaastatteluiden perusteella osoittautui sisältämään laajalti dekoloniaalisia elementtejä. Eri kielten sisällyttäminen tilaisuuteen ja niiden käyttäminen joululauluissa elvyttää kieltä sekä historiallista saamelaisten virsilauluperinnettä ja näin ollen edistää dekolonisaatiota. Tilaisuus tarjoaa valtaväestölle erilaisen kuvan saamelaisuudesta, joka ei perustu uhridiskurssiin tai historiallisesti epärealistiseen representaatioon. Saamelaisia, joita pyydettiin osaksi järjestämään tapahtumaa, kohdeltiin tilaisuudessa kulttuurisesti sensitiivisellä tavalla ja heille annettiin erityistä toimijuutta tilaisuuden ajan. Saamelaiset itse kokivat osallistumisen tilaisuuden järjestämiseen mielekkääksi ja asianmukaiseksi ottaen huomioon saamelaisten ja kirkon välisen historian.
Tutkielma osoittaa miten Saamelaiset kauneimmat joululaulut -tilaisuuden kaltaiset dekolonisaatiota edistävät ilmiöt ovat merkittäviä saamelaisille eritoten kaupunkikulttuurin kontekstissa nyt ja tulevaisuudessa, kun saamelaiset entistä enemmän muuttavat saamelaisten kotiseutualueelta kohti Etelä-Suomen kasvukeskuksia. Vaikka erilaisten instituutioiden aktiivinen rooli keventää saamelaisten omaa taakkaa esimerkiksi etnostressiin liittyen, on myös instituutioiden vastuulla tukea saamelaisten dekolonisaatiopyrkimyksiä asiaankuuluvalla tavalla.