| dc.contributor.author | Arhippainen, Simo | |
| dc.date.accessioned | 2021-12-01T22:01:53Z | |
| dc.date.available | 2021-12-01T22:01:53Z | |
| dc.date.issued | 2021-11-25 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/10024/152918 | |
| dc.description.abstract | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Twitterissä käytyä perustuloa koskevaa keskustelua asiaomistajuuden ja mielipidejohtajuuden näkökulmasta. Mielenkiinnon kohteena ovat asiaomistajuuden ja mielipidejohtajuuden tunnistaminen ja näiden muutos yli ajan, sekä traditionaalisen mielipidejohtajuusteorian sovellettavuus modernissa sosiaalisen median ajassa. Asiaomistajuudella tarkoitetaan asetelmaa, jossa jokin poliittinen puolue, tai ehdokas omistaa jonkin teeman tai asian. Äänestäjät yhdistävät kyseisen teeman tai asian asiaomistajaan ja asiaomistaja nähdään myös pätevimpänä tahona hoitamaan kyseiseen asiaan liittyviä yhteiskunnallisia haasteita. Mielipidejohtajuus puolestaan kuvaa traditionaalisesti asetelmaa, jossa yhteisön sisällä oleva sosiaalisesti ja taloudellisesti korkean statuksen omaava henkilö välittää omille seuraajilleen valtamediassa esitettyjä uutisia omilla mielipiteillään ja asenteillaan värittyneinä. Näin mielipidejohtaja vaikuttaa siihen, kuinka muut suhtautuvat uutisoituun asiaan. Tarkastelussa käytetään Twitteristä kerättyä dataa, jonka avulla keskustelua käyneistä tahoista muodostetaan verkostokuvaajat viidestä eri ajankohdasta aikavälillä 2015 - 2020, jolloin keskustelu perustulosta on Twitterissä kiihtynyt.
Analyysin perusteella asiaomistajuus näyttää osittain olleen Keskustapuolueella, mutta ajan kuluessa Vihreät ottavat asiaomistajuuden haltuunsa ja vahvistavat omistajuuttaan yli ajan. Mielipidejohtajina nähdään yksittäisten piikkien kohdalla useita erilaisia tahoja, mutta vain Vihreiden johtavat poliitikot Ville Niinistö ja Maria Ohisalo onnistuvat säilyttämään mielipidejohtajuuden yli ajan. Traditionaalinen mielipidejohtajuusteoria puolestaan onnistuu kuvaaman kohtalaisesti myös nykyaikaista mielipidejohtajuutta, mutta myös merkittäviä eroja on havaittavissa. Modernina sosiaalisen media aikana mielipidejohtajuus voidaan saavuttaa myös ilman perinteistä korkeaa statusta, kun suuren seuraajamäärän voi saavuttaa monin eri tavoin. Tarkastelussa tekemäni havainnot myötäilevät aikaisempien tutkimusten tuloksia. | |
| dc.format.extent | 58 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
| dc.subject | asiaomistajuus, mielipidejohtajuus, Twitter, verkosto | |
| dc.title | Asiaomistajuus ja mielipidejohtajuus perustuloa koskevassa Twitter-keskustelussa vuosina 2015 - 2020 | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
| dc.rights.accessrights | avoin | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2021120158123 | |
| dc.contributor.faculty | fi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Sosiologia|en=Sociology| | |
| dc.contributor.department | fi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research| | |
