”No ku me soitetaan just jotain autorämärokkia ja se ei oo mun mielestä mikään hieno laulu” : Tapaustutkimus erään peruskoulun 2.- 6.-luokan oppilaiden näkemyksistä omasta musiikkiharrastuksestaan sekä koulun musiikkikasvatuksesta
Latva-Valkama, Oona; Mattila, Matleena (2021-11-22)
”No ku me soitetaan just jotain autorämärokkia ja se ei oo mun mielestä mikään hieno laulu” : Tapaustutkimus erään peruskoulun 2.- 6.-luokan oppilaiden näkemyksistä omasta musiikkiharrastuksestaan sekä koulun musiikkikasvatuksesta
Latva-Valkama, Oona
Mattila, Matleena
(22.11.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120959820
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120959820
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin erään alakoulun oppilaiden näkemyksiä perusopetukseen tai taiteen perusopetukseen liittyvästä musiikin opiskelusta. Tarkoituksena oli saada selville, mikä oppilaita motivoi ja innostaa omassa musiikkiharrastuksessa ja minkälaiset tekijät oppilaiden mielestä vaikuttavat heidän motivaatioonsa ja osallistumiseensa koulun musiikkikasvatuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia eroavaisuuksia tai yhtäläisyyksiä musiikkia harrastavien ja harrastamattomien vastaajien näkemyksissä on koulun musiikinopetukseen liittyen. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään musiikkikasvatukseen liittyviä määrittelyjä ja oppimiskäsityksiä, tavoiteorientaatio- ja motivaatioteorioita sekä perusopetuksen ja taiteen perusopetuksen musiikinopetukseen liittyviä tavoitteita ja sisältöjä.
Tutkimusjoukko koostui 30:stä 2.- 6.-luokan oppilaasta, joista 15:llä oli tutkimushetkellä musiikkiharrastus ja 13:lla ei ollut ollut musiikkiharrastusta koskaan. Tutkimusjoukosta kaksi oppilasta oli harrastanut musiikkia aikaisemmin, mutta ei harrastanut sitä enää tutkimuksen haastattelujen aikana. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu, joka koostui kolmesta teemasta: haastateltujen taustatiedoista sekä näkemyksistä perusopetukseen tai taiteen perusopetukseen liittyvästä musiikin opiskelusta. Aineisto kerättiin syksyllä 2020 ja kaikki haastattelut olivat kestoltaan 10–15 minuuttia. Litteroidun haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia ja aineiston analyysissä käytettiin abduktiivista lähestymistapaa.
Tutkimustulosten mukaan musiikkia harrastavia oppilaita motivoi eniten yleinen innostus soittamiseen. Musiikkiharrastuksen aloittamisen yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi nousi perheen ja ystävien tuki. Peruskoulun musiikintunneilla oppilaita motivoi eniten yleinen innostus soittamiseen ja laulamiseen, uuden oppiminen ja yhdessä soittaminen. Tutkimustulosten mukaan musiikkiharrastustaustalla ei ollut suoraa yhteyttä siihen, pitikö oppilas koulun musiikintunneista, vaiko ei. Suurimpana erona musiikkia harrastavien ja harrastamattomien välillä oli se, että musiikkia harrastamattomat painottivat enemmän opettajan selkeää ohjeistusta, kun taas musiikinharrastajat painottivat enemmän tutustumista uusiin instrumentteihin ja taitotason huomioimisen tärkeyttä musiikintunnin tehtävissä. Koulun musiikkikasvatukseen osallistuvat oppilaat tulevat musiikkiharrastustaustaltaan hyvin erilaisista lähtökohdista, minkä takia musiikinopetuksessa olisi hyvä huomioida oppilaiden erilaiset taitotasot. Jokaisen oppilaan musiikkitaidolliselle lähtötasolle rakentuva innostava musiikinopetus luo parhaat edellytykset mielekkäälle oppimiselle.
Tutkimusjoukko koostui 30:stä 2.- 6.-luokan oppilaasta, joista 15:llä oli tutkimushetkellä musiikkiharrastus ja 13:lla ei ollut ollut musiikkiharrastusta koskaan. Tutkimusjoukosta kaksi oppilasta oli harrastanut musiikkia aikaisemmin, mutta ei harrastanut sitä enää tutkimuksen haastattelujen aikana. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu, joka koostui kolmesta teemasta: haastateltujen taustatiedoista sekä näkemyksistä perusopetukseen tai taiteen perusopetukseen liittyvästä musiikin opiskelusta. Aineisto kerättiin syksyllä 2020 ja kaikki haastattelut olivat kestoltaan 10–15 minuuttia. Litteroidun haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia ja aineiston analyysissä käytettiin abduktiivista lähestymistapaa.
Tutkimustulosten mukaan musiikkia harrastavia oppilaita motivoi eniten yleinen innostus soittamiseen. Musiikkiharrastuksen aloittamisen yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi nousi perheen ja ystävien tuki. Peruskoulun musiikintunneilla oppilaita motivoi eniten yleinen innostus soittamiseen ja laulamiseen, uuden oppiminen ja yhdessä soittaminen. Tutkimustulosten mukaan musiikkiharrastustaustalla ei ollut suoraa yhteyttä siihen, pitikö oppilas koulun musiikintunneista, vaiko ei. Suurimpana erona musiikkia harrastavien ja harrastamattomien välillä oli se, että musiikkia harrastamattomat painottivat enemmän opettajan selkeää ohjeistusta, kun taas musiikinharrastajat painottivat enemmän tutustumista uusiin instrumentteihin ja taitotason huomioimisen tärkeyttä musiikintunnin tehtävissä. Koulun musiikkikasvatukseen osallistuvat oppilaat tulevat musiikkiharrastustaustaltaan hyvin erilaisista lähtökohdista, minkä takia musiikinopetuksessa olisi hyvä huomioida oppilaiden erilaiset taitotasot. Jokaisen oppilaan musiikkitaidolliselle lähtötasolle rakentuva innostava musiikinopetus luo parhaat edellytykset mielekkäälle oppimiselle.