Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys nuoruusikäisillä
Auvinen, Anna (2021-12-09)
Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys nuoruusikäisillä
Auvinen, Anna
(09.12.2021)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120959962
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021120959962
Tiivistelmä
Persoonallisuushäiriöt ovat haitallisia ajatus- ja käytösmalleja, jotka aiheuttavat merkittävää
haittaa potilaalle ja tämän läheisille. Ne vaikuttavat potilaan kykyyn säädellä ja ilmaista omia
tunteitaan, sekä tulkita toisten tunteita. Persoonallisuushäiriöön liittyvät häiritsevät piirteet ja
käytös ovat syvälle juurtuneita ja tavallisesti potilaan on itse niitä vaikea tunnistaa. Ne ovat
pitkäaikaisia, ja niiden kehityksen tiedetään alkavan jo nuoruudessa.
Persoonallisuushäiriöitä ei kuitenkaan tyypillisesti diagnosoida nuorille, eikä niiden
esiintyvyydestä nuoruusikäisillä ole tarkkaa tietoa.
Tämä työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä
persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä tiedetään nuoruusikäisillä tämän hetken
tutkimusten perusteella. Katsaukseen valittiin 24 alkuperäistutkimusta, jotka arvioitiin
systemaattisesti ja joiden tulokset koottiin syventäväksi opinnäytetyöksi.
Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys nuoruusikäisillä oli tutkimuksissa normaaliväestössä
välillä 15–30 %, ollen keskimäärin 19 %. Potilasaineistoissa esiintyvyys oli välillä 22–74 %,
ollen keskimäärin 49 %. Suurin esiintyvyys havaittiin osastopotilailla, joista noin 60 % sairasti
persoonallisuushäiriötä. Häiriöistä yleisin oli epävakaa persoonallisuushäiriö, jonka
esiintyvyys potilasaineistossa oli noin 20 %. Persoonallisuushäiriöiden todettiin nostavan
riskiä muille mielenterveydenhäiriöille, ja riskin todettiin pysyvän koholla myös
aikuisuudessa. Pysyvyys oli samaa luokkaa kuin aikuisilla, ja hoidolla todettiin olevan
merkittävä yhteys oireiden paranemiseen.
Persoonallisuushäiriöt ovat nuoruusikäisillä katsauksen mukaan yleisiä, erityisesti
potilasaineistoissa. Esiintyvyydet kuitenkin vaihtelivat merkittävästi, ja tutkimuksia aiheesta
on vasta vähän. Lisätutkimukset olisivat aiheellisia, sillä katsauksen perusteella
persoonallisuushäiriöllä on pitkäaikaisia vaikutuksia nuoren mielenterveyteen, ja oikealla
hoidolla niiden ennustetta voidaan merkittävästi parantaa.
haittaa potilaalle ja tämän läheisille. Ne vaikuttavat potilaan kykyyn säädellä ja ilmaista omia
tunteitaan, sekä tulkita toisten tunteita. Persoonallisuushäiriöön liittyvät häiritsevät piirteet ja
käytös ovat syvälle juurtuneita ja tavallisesti potilaan on itse niitä vaikea tunnistaa. Ne ovat
pitkäaikaisia, ja niiden kehityksen tiedetään alkavan jo nuoruudessa.
Persoonallisuushäiriöitä ei kuitenkaan tyypillisesti diagnosoida nuorille, eikä niiden
esiintyvyydestä nuoruusikäisillä ole tarkkaa tietoa.
Tämä työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen tavoitteena oli selvittää, mitä
persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä tiedetään nuoruusikäisillä tämän hetken
tutkimusten perusteella. Katsaukseen valittiin 24 alkuperäistutkimusta, jotka arvioitiin
systemaattisesti ja joiden tulokset koottiin syventäväksi opinnäytetyöksi.
Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys nuoruusikäisillä oli tutkimuksissa normaaliväestössä
välillä 15–30 %, ollen keskimäärin 19 %. Potilasaineistoissa esiintyvyys oli välillä 22–74 %,
ollen keskimäärin 49 %. Suurin esiintyvyys havaittiin osastopotilailla, joista noin 60 % sairasti
persoonallisuushäiriötä. Häiriöistä yleisin oli epävakaa persoonallisuushäiriö, jonka
esiintyvyys potilasaineistossa oli noin 20 %. Persoonallisuushäiriöiden todettiin nostavan
riskiä muille mielenterveydenhäiriöille, ja riskin todettiin pysyvän koholla myös
aikuisuudessa. Pysyvyys oli samaa luokkaa kuin aikuisilla, ja hoidolla todettiin olevan
merkittävä yhteys oireiden paranemiseen.
Persoonallisuushäiriöt ovat nuoruusikäisillä katsauksen mukaan yleisiä, erityisesti
potilasaineistoissa. Esiintyvyydet kuitenkin vaihtelivat merkittävästi, ja tutkimuksia aiheesta
on vasta vähän. Lisätutkimukset olisivat aiheellisia, sillä katsauksen perusteella
persoonallisuushäiriöllä on pitkäaikaisia vaikutuksia nuoren mielenterveyteen, ja oikealla
hoidolla niiden ennustetta voidaan merkittävästi parantaa.