The Role of maternal prenatal distress in the development and functioning of the infant cortisol stress response
Kortesluoma, Susanna (2022-01-21)
The Role of maternal prenatal distress in the development and functioning of the infant cortisol stress response
(21.01.2022)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8750-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8750-4
Tiivistelmä
The adrenal cortex secretes cortisol during stressful situations to regulate stress reactions of several other systems, such as the immune system, to enhance coping and survival. An altered cortisol stress responsiveness might be a potential mechanism linking maternal prenatal psychological distress (PPD) exposure to the increased risk for childhood negative psychosocial and developmental outcomes and later stress-related diseases. Research on the associations between maternal PPD and infant cortisol stress reactivity and recovery in a longitudinal setting with the focus on sex differences is largely lacking. The role of the infant immune system in the cortisol stress response of the PPD-exposed infant is not well understood.
We studied infant cortisol stress reactivity and recovery longitudinally at 10 weeks, 6 months and 14 months of age to detect sex- and age-related changes in infant cortisol stress response to an acute, mild physical stressor. Based on the levels of maternal self-reports on depressive, general anxiety and pregnancy-related anxiety symptoms at gestational weeks 14, 24 and 34, we selected 462 infants to the study. To see whether the virus-activated immune system alters the association between PPD exposure and the cortisol stress response, we studied 10-week-old infants with and without the subclinical rhinovirus infection.
As a result, ten-week-old female infants exposed to higher maternal prenatal depressive and anxiety symptoms had slower cortisol recovery from an acute stressor compared to males and non-exposed females. Later, the cortisol stress recovery had become faster among 14-month-old females exposed to higher maternal prenatal depressive and general anxiety symptoms compared to males and non-exposed females. In addition, female cortisol recovery was faster also after higher exposure to pregnancy-related anxiety symptoms compared to non-exposed females at the age of 14 months. Finally, PPD-exposed infants with subclinical rhinovirus infection had a blunted cortisol stress response, which was more evident in males.
Our results suggest sexually dimorphic- and age-dependent alterations in cortisol stress recovery among PPD-exposed infants. Prior infection might impair cortisol stress responsiveness in PPD-exposed infants. Follow-up is needed to assess whether the altered cortisol stress responses during infancy predict later health outcomes. Äidin raskausajan stressin yhteys vauvan kortisolistressivasteen kehitykseen ja toimintaan
Lisämunuaiskuori edistää jaksamista erittämällä stressaavissa tilanteissa kortisolia, joka säätelee muiden järjestelmien, kuten immuunipuolustusjärjestelmän, stressivasteita. Muuttunut kortisolin stressivaste on yksi mahdollinen mekanismi, joka voisi selittää lapsen psykososiaalisten ja kehityksellisten häiriöiden ja stressiin liittyvien sairauksien lisääntyneen riskin, kun lapsi on altistunut äidin raskausajan stressille. Pitkittäistutkimuksia äidin raskausajan stressin yhteyksistä vauvan kortisolin stressireaktiivisuuteen ja stressistä palautumiseen huomioiden sukupuolierot ei juurikaan ole. Immuunijärjestelmän merkitys kortisolin stressivasteeseen raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla tunnetaan huonosti.
Seurasimme 10 viikon sekä 6 ja 14 kuukauden ikäisten vauvojen kortisolin stressireaktiivisuutta ja palautumista stressistä selvittääksemme sukupuolen ja iän vaikutusta vauvojen kortisolin stressivasteeseen lyhytkestoisen stressin jälkeen. Äidin raskausviikoilla 14, 24 ja 34 raportoimien masennus- ja ahdistusoireiden sekä raskauteen liittyvien ahdistusoireiden perusteella valitsimme tutkimuksiin 462 vauvaa. Tutkimme myös, muuttaako rinoviruksen aktivoima immuunijärjestelmä raskausajan stressin ja vauvan kortisolistressivasteen välistä yhteyttä 10 viikon iässä.
Tyttövauvojen, joiden äideillä oli enemmän masennus- ja ahdistusoireilua raskauden aikana, kortisolitasot palautuivat hitaammin stressistä 10 viikon iässä, mutta palautuminen oli kehittynyt nopeammaksi 14 kuukauden iässä verrattuna poikiin ja altistumattomiin tyttöihin. Lisäksi enemmän raskauteen liittyvää ahdistusoireilua raportoineiden äitien tyttövauvoilla kortisolitasot palautuivat nopeammin stressistä verrattuna muihin tyttöihin 14 kuukauden iässä. 10 viikon ikäisillä raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla oli heikentynyt kortisolivaste rinovirusinfektion aikana. Tämä näkyi selvemmin pojilla.
Raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla on sukupuolesta ja iästä riippuvaisia muutoksia kortisolin palautumisessa stressistä. Rinovirusinfektio heikentää mahdollisesti raskausajan stressille altistuneiden vauvojen stressivastetta. Seurantatutkimuksia tarvitaan selvittämään, liittyykö muuttunut kortisolin stressivaste myöhemmän iän hyvinvointiin.
We studied infant cortisol stress reactivity and recovery longitudinally at 10 weeks, 6 months and 14 months of age to detect sex- and age-related changes in infant cortisol stress response to an acute, mild physical stressor. Based on the levels of maternal self-reports on depressive, general anxiety and pregnancy-related anxiety symptoms at gestational weeks 14, 24 and 34, we selected 462 infants to the study. To see whether the virus-activated immune system alters the association between PPD exposure and the cortisol stress response, we studied 10-week-old infants with and without the subclinical rhinovirus infection.
As a result, ten-week-old female infants exposed to higher maternal prenatal depressive and anxiety symptoms had slower cortisol recovery from an acute stressor compared to males and non-exposed females. Later, the cortisol stress recovery had become faster among 14-month-old females exposed to higher maternal prenatal depressive and general anxiety symptoms compared to males and non-exposed females. In addition, female cortisol recovery was faster also after higher exposure to pregnancy-related anxiety symptoms compared to non-exposed females at the age of 14 months. Finally, PPD-exposed infants with subclinical rhinovirus infection had a blunted cortisol stress response, which was more evident in males.
Our results suggest sexually dimorphic- and age-dependent alterations in cortisol stress recovery among PPD-exposed infants. Prior infection might impair cortisol stress responsiveness in PPD-exposed infants. Follow-up is needed to assess whether the altered cortisol stress responses during infancy predict later health outcomes.
Lisämunuaiskuori edistää jaksamista erittämällä stressaavissa tilanteissa kortisolia, joka säätelee muiden järjestelmien, kuten immuunipuolustusjärjestelmän, stressivasteita. Muuttunut kortisolin stressivaste on yksi mahdollinen mekanismi, joka voisi selittää lapsen psykososiaalisten ja kehityksellisten häiriöiden ja stressiin liittyvien sairauksien lisääntyneen riskin, kun lapsi on altistunut äidin raskausajan stressille. Pitkittäistutkimuksia äidin raskausajan stressin yhteyksistä vauvan kortisolin stressireaktiivisuuteen ja stressistä palautumiseen huomioiden sukupuolierot ei juurikaan ole. Immuunijärjestelmän merkitys kortisolin stressivasteeseen raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla tunnetaan huonosti.
Seurasimme 10 viikon sekä 6 ja 14 kuukauden ikäisten vauvojen kortisolin stressireaktiivisuutta ja palautumista stressistä selvittääksemme sukupuolen ja iän vaikutusta vauvojen kortisolin stressivasteeseen lyhytkestoisen stressin jälkeen. Äidin raskausviikoilla 14, 24 ja 34 raportoimien masennus- ja ahdistusoireiden sekä raskauteen liittyvien ahdistusoireiden perusteella valitsimme tutkimuksiin 462 vauvaa. Tutkimme myös, muuttaako rinoviruksen aktivoima immuunijärjestelmä raskausajan stressin ja vauvan kortisolistressivasteen välistä yhteyttä 10 viikon iässä.
Tyttövauvojen, joiden äideillä oli enemmän masennus- ja ahdistusoireilua raskauden aikana, kortisolitasot palautuivat hitaammin stressistä 10 viikon iässä, mutta palautuminen oli kehittynyt nopeammaksi 14 kuukauden iässä verrattuna poikiin ja altistumattomiin tyttöihin. Lisäksi enemmän raskauteen liittyvää ahdistusoireilua raportoineiden äitien tyttövauvoilla kortisolitasot palautuivat nopeammin stressistä verrattuna muihin tyttöihin 14 kuukauden iässä. 10 viikon ikäisillä raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla oli heikentynyt kortisolivaste rinovirusinfektion aikana. Tämä näkyi selvemmin pojilla.
Raskausajan stressille altistuneilla vauvoilla on sukupuolesta ja iästä riippuvaisia muutoksia kortisolin palautumisessa stressistä. Rinovirusinfektio heikentää mahdollisesti raskausajan stressille altistuneiden vauvojen stressivastetta. Seurantatutkimuksia tarvitaan selvittämään, liittyykö muuttunut kortisolin stressivaste myöhemmän iän hyvinvointiin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2889]