The impact of official development assistance on economic growth

Abstract

Official development assistance typically takes the form of continuous monetary support given by one country or organization to another country in the form of loans and grants. The purpose of official development assistance is to improve economic development and welfare and to reduce income inequality between countries. Numerous studies have considered the impact of development assistance on economic growth. These studies have had varying and conflicting results. The aim of this thesis is twofold, namely (1) to research the impact of development assistance on economic growth and human development measurements, being life expectancy, level of education and mortality rate, and (2) to highlight issues in existing literature on the impact of development assistance on growth, specifically problems with econometric modelling and the functionality of gross domestic product as a measurement for the success of aid. Neoclassical growth theories explain output as a function of labour, capital and technological progress. Neoclassical growth theories do not however explain cross-country differences. Institutional economics highlight the impact of institutions on cross-country growth differences. Well-functioning political and economic institutions ensure an efficient use and equal division of factors of production. In the development assistance literature the impact of institutions is highlighted as an important factor on the outcome on growth. In this thesis econometric methods are used in order to research the impact of development assistance on gross domestic product, life expectancy, level of education and mortality rate. The data additionally includes institution measurements, arms imports, foreign direct investments and broad money. The methodology used consists of the fixed effects regression model. According to this thesis development assistance has no impact on economic growth and the beforementioned development indicators. On the basis of existing literature and this thesis both the ability of aid to influence growth positively and the relevance of research methods used in the existing literature should be questioned.

Virallinen kehitysapu on yleensä maiden tai organisaation ja kohdemaan välistä jatkuvaa rahallista apua. Kehitysapua voidaan antaa kertaluontoisesti kestoltaan määräaikaisiin projekteihin, mutta yleensä se on luonteeltaan jatkuvaa, lainoina annettavaa rahallista tukea. Virallisen kehitysavun tarkoituksena on edistää taloudellista kehitystä ja hyvinvointia ja pienentää maiden välisiä eriarvoisuuksia. Kehitysavun vaikutuksista talouskasvuun on tehty laajasti tutkimuksia, mutta taloustieteilijät eivät ole päässeet yhtenäisiin lopputuloksiin sen toimivuudesta. Tutkielmassa käsitellään virallisen kehitysavun vaikutusta talouskasvuun ja hyvinvoinnin mittareihin sisältäen eliniänodotteen, koulutusasteen ja kuolleisuusasteen. Lisäksi tutkimus ottaa kantaa olemassa olevaan kirjallisuuteen kehitysavun vaikutuksista, tuoden esille ekonometrisen mallintamisen ongelmallisuuden ja kyseenalaistaen bruttokansantuotteen toimivuuden kehitysavun onnistumisen mittarina. Talouskasvun uusklassiset teoriat selittävät tuotannontekijöiksi työvoiman, pääoman ja teknisen kehityksen. Uusklassiset kasvuteoriat eivät kuitenkaan selitä maiden välisiä kasvueroja. Institutionaalinen taloustiede tarkastelee instituutioiden osuutta maiden välisten kasvuerojen selittäjänä. Toimivat taloudelliset ja poliittiset instituutiot takaavat tuotannontekijöiden tehokkaan kohdentamisen ja tasavertaisen jakautumisen. Kehitysapua tutkivassa kirjallisuudessa korostetaan instituutioiden osuutta kehitysavun onnistumisen takeena. Tutkielmassa selvitetään ekonometrisin menetelmin virallisen kehitysavun vaikutusta bruttokansantuotteeseen, eliniänodotteeseen, koulutusasteeseen ja kuolleisuusasteeseen. Aineistoon kuuluu lisäksi instituutiomittari, asetuonti, ulkomaiset suorat investoinnit sekä lavea raha. Metodologiana toimii kiinteiden vaikutusten regressiomalli. Tutkimuksen perusteella kehitysavulla ei ole vaikutusta talouskasvuun tai esiteltyihin hyvinvoinnin mittareihin. Olemassa olevan kirjallisuuden ja tämän tutkimuksen perusteella on kyseenalaistettava kehitysavun toimivuus ja toisaalta sitä tutkivan kirjallisuuden relevanttius.