Esteiden ja hyvien käytäntöjen merkitys kiertotalouden valtavirtaistamisessa: Turun seudun yritykset kiertotalouden edistäjinä

Abstract

Turussa on marraskuussa 2021 otettu käyttöön Kiertotalouden Tiekartta – kohti resurssiviisasta yhteiskuntaa 2029. Tiekartan valmisteluvaiheessa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus teki toteutettavuustutkimuksen, jonka jatkona Turun kaupunki on halunnut selvittää Turun seudun yritysten tunnistamia esteitä ja mahdollisuuksia kiertotalouden edistämisessä. Nyt käsillä oleva selvitys on tehty osana Alueellisten ekosysteemien kehittäminen Turun seudulla -hanketta, jota rahoittavat Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki.

Vuoden 2021 loppupuolella toteutettuun kyselyyn vastasi 22 yritystä. Yritykset olivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, ja yleisin toimiala ”muu palvelutoiminta”. Mikroyritysten osuus oli huomattava. Kiertotalous oli kyselyyn vastanneille yrityksille jo vakiintunutta tai merkittävää lisäarvoa tuottavaa toimintaa, ja yritykset pitivät tulevaisuudennäkymiään kiertotalouden näkökulmasta varsin suotuisina. Kyselyssä painotettiin yritysten kohtaamia kiertotalouden esteitä ja toisaalta tunnistettuja hyviä käytäntöjä. Yritysten näkökulmia havainnoitiin kyselyn lisäksi kirjallisuuden, julkisten keskusteluiden, kehittäjätoimijoiden haastatteluiden sekä erilaisten kiertotalouteen liittyvien tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta.

Kiertotalouden esteiden merkittävyyttä arvioidessaan yritykset painottivat sellaisia esteitä, jotka liittyivät niiden toimintaympäristöön, kuten lainsäädäntöön, hallintoon, politiikkaan, kulttuuriin ja yhteistyökumppaneihin. Tämän tyyppiset esteet koettiin selvästi merkittävimmiksi kuin yritysten omaan toimintaan ja talouteen tai markkinoihin liittyvät esteet, vaikka toisaalta vastauksissa oli verrattain paljon hajontaa. Erityisen merkittävinä yksittäisinä esteinä pidettiin resurssien omistajuuteen liittyviä kysymyksiä, olemassa olevaan lainsäädäntöön liittyviä haittoja, kiertotalouden heikkoa huomioimista tarjouskilpailuissa, kiertotaloutta edistävän lainsäädännön puutetta, päätöksentekijöiden heikkoa osaamista kiertotalouden alalla, vallitsevia asenteita ja ajattelutapoja, poliittisen päätöksenteon hitautta sekä kiertotalouden hyvien käytäntöjen ja rutiinien puutetta. Näistä esteistä jokaisen merkittävyyttä asteikolla 1–5 koskevien vastausten mediaaniarvo oli 4, keskiarvo välillä 3,58–4,00 ja vaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlaskettu osuus yli 50 % vastauksista. Kaikkien esteiden merkittävyyttä koskevien vastausten mediaaniarvo oli 3, keskiarvo 3,05 ja vaihtoehtojen 4 ja 5 yhteenlaskettu osuus 41 %.

Pyysimme yrityksiä myös tunnistamaan erilaisia kiertotalouden hyviä käytäntöjä sekä Turun kaupungin mahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseksi avoimella kysymyksellä. Tältä osin vastaukset eivät olleet kovin konkreettisia, joten päädyimme jaottelemaan tunnistetut kiertotalouden esteiden, yritysten tarpeiden sekä hyvien käytäntöjen muodossa esitetyt ratkaisuehdotukset kolmeen alueeseen, joissa kaupungin roolina on ensisijaisesti kiertotalouden edistämisen ja yritysten kiertotaloustoimintojen lisäämisen mahdollistaminen: • Kiertotalouden toimintaympäristön parantaminen ja siihen liittyvä osaaminen (koordinointi) • Vuorovaikutuksen, kohtaamisten ja strategisten kumppanuuksien muodostumisen mahdollistaminen (tilat, verkostot ja alustat) • Yritysten kiertotalousratkaisujen innovoimisen, teollisten prosessien parantamisen ja palveluiden jakamisen mahdollistaminen (yritysten sijaintiin ja riskienhallintaan sekä kestävyysratkaisuihin liittyvät selvitykset, hankkeet ja pilotointiprojektit, yrityspuistot jne.)