Segmentaaliseen dekompressioon liittyvät uusintaleikkaukset
Välkki, Jani (2022-01-11)
Segmentaaliseen dekompressioon liittyvät uusintaleikkaukset
Välkki, Jani
(11.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201178893
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201178893
Tiivistelmä
Lannerangan spinaalistenoosi on yleisin syy selkäkirurgiaan yli 65-vuotiailla. Selkäydinkanavan ahtauman eli spinaalistenoosin kirurgiseen hoitoon on olemassa useita eri kirurgisia menetelmiä. Näistä yksi on segmentaalinen dekompressio, jossa selkäydinkanavan avarrus saavutetaan tekemällä avaus keskilinjaan. Tämän jälkeen interspinous -ligamentti poistetaan, ja avausta jatketaan niin kauan, kunnes tunnistetaan duura. Riittävä dekompressio saavutetaan poistamalla osa luista laminaa. Mikroskooppia voidaan käyttää tarvittaessa. Tekniikassa ei myöskään aseteta potilaaseen vierasmateriaalia. Perinteiseen laminektomiaan verrattuna, segmentaalinen dekompressio on enemmän kudosta säästävä. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella segmentaaliseen dekompressioon liittyviä uusintaleikkauksia ja verrata niitä kirjallisuuteen.
Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus. Aineisto koostui kolmen ortopedian- ja traumatologian erikoislääkärin operoimista potilaista Tyksissä 18.3.2016 – 31.11.2019. Aineiston systemaattinen kerääminen suoritettiin selkärekisterin avulla, jonka jälkeen oikea leikkaustekniikka tarkastettiin potilasasiakirjoista. Aineistoon valikoitu potilaat, joilla kyseessä oli toimenpidevälin ensimmäinen operaatio. Aiempi, jonkin muun nikamavälin leikkaus ei ollut esteenä valinnalle. Uusintaoperaatioksi otettiin mukaan ne, jotka olivat tapahtuneet vuoden seurannan aikana.
Lopullinen potilasaineisto koostui 98 potilaasta. Potilaiden keski-ikä leikkaushetkellä oli 72 vuotta (vaihteluväli 89-46). Heistä 46% oli miehiä (n=45). Segmentaalinen dekompressio kohdistui useimmiten väliin L4-L5 (59%). Toiseksi yleisin väli oli L3-L4 (34%) ja loput kohdistuivat väliin L2-L3 (7%). Vuoden seurannassa saman välin uusintaoperaatioita ilmeni yhteensä 5 kappaletta. Uusintaoperaatioista kaksi oli laminektomioita yhdistettynä luudutukseen, kaksi laminektomiaa ilman luudutusta ja yksi uusi segmentaalinen dekompressio.
Segmentaalisen dekompressioon liittyviä uusintaoperaatioita vuoden seurannassa oli yhteensä 5 kappaletta (5%). Kirjallisuuden mukaan avarrusleikkauksien uusintaoperaatioiden yleisyys vuoden seurannassa on 4.3 – 7.0%. Poikkeuksellisen suuri määrä voisi tarkoittaa väärää potilasvalintaa toimenpiteeseen, jolloin avarrus olisi jäänyt riittämättömäksi. Tutkimuksen tulos on siis linjassa kirjallisuuden kanssa. Segmentaalinen dekompressio on hyvä kirurginen vaihtoehto, kun potilasvalinta on oikea.
Kyseessä on retrospektiivinen tutkimus. Aineisto koostui kolmen ortopedian- ja traumatologian erikoislääkärin operoimista potilaista Tyksissä 18.3.2016 – 31.11.2019. Aineiston systemaattinen kerääminen suoritettiin selkärekisterin avulla, jonka jälkeen oikea leikkaustekniikka tarkastettiin potilasasiakirjoista. Aineistoon valikoitu potilaat, joilla kyseessä oli toimenpidevälin ensimmäinen operaatio. Aiempi, jonkin muun nikamavälin leikkaus ei ollut esteenä valinnalle. Uusintaoperaatioksi otettiin mukaan ne, jotka olivat tapahtuneet vuoden seurannan aikana.
Lopullinen potilasaineisto koostui 98 potilaasta. Potilaiden keski-ikä leikkaushetkellä oli 72 vuotta (vaihteluväli 89-46). Heistä 46% oli miehiä (n=45). Segmentaalinen dekompressio kohdistui useimmiten väliin L4-L5 (59%). Toiseksi yleisin väli oli L3-L4 (34%) ja loput kohdistuivat väliin L2-L3 (7%). Vuoden seurannassa saman välin uusintaoperaatioita ilmeni yhteensä 5 kappaletta. Uusintaoperaatioista kaksi oli laminektomioita yhdistettynä luudutukseen, kaksi laminektomiaa ilman luudutusta ja yksi uusi segmentaalinen dekompressio.
Segmentaalisen dekompressioon liittyviä uusintaoperaatioita vuoden seurannassa oli yhteensä 5 kappaletta (5%). Kirjallisuuden mukaan avarrusleikkauksien uusintaoperaatioiden yleisyys vuoden seurannassa on 4.3 – 7.0%. Poikkeuksellisen suuri määrä voisi tarkoittaa väärää potilasvalintaa toimenpiteeseen, jolloin avarrus olisi jäänyt riittämättömäksi. Tutkimuksen tulos on siis linjassa kirjallisuuden kanssa. Segmentaalinen dekompressio on hyvä kirurginen vaihtoehto, kun potilasvalinta on oikea.