Vastavalmistuneiden opettajien kokemuksia induktiovaiheessa saadusta perehdytyksestä, opettajan työnkuvasta sekä sosiaalisesta tuesta
Jussila, Julia; Numminen, Nelli (2022-01-13)
Vastavalmistuneiden opettajien kokemuksia induktiovaiheessa saadusta perehdytyksestä, opettajan työnkuvasta sekä sosiaalisesta tuesta
Jussila, Julia
Numminen, Nelli
(13.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020417819
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020417819
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia vastavalmistuneilla opettajilla oli induktiovaiheessa saadusta perehdytyksestä, oliko heidän mielikuvansa opettajan työstä muuttuneet työelämään siirryttäessä sekä millaista sosiaalista tukea he olivat saaneet opettajan työhön siirtyessä. Lisäksi perehdytystä koskien halusimme selvittää, millaisia kehitysehdotuksia opettajat nostivat perehdytystä koskien. Vastavalmistuneeksi tässä tutkielmassa luokittelimme henkilöt, jotka olivat valmistuneet viimeisen viiden vuoden sisällä (vuosina 2016–2020). Induktiovaiheen puolestaan määrittelemme ajanjaksoksi, joka kestää noin 3–5 vuotta uuteen työhön siirtyessä. Tutkielmassamme painopisteenä oli erityisesti vastaajien ensimmäinen työpaikka opettajana, ellei vastaaja itse tuonut esille olleen jo useammassa työpaikassa. Usein induktiovaiheessa opettajat kohtaavat useita haasteita, joita voivat olla aiempien tutkimusten mukaan esimerkiksi todellisuusshokki työnkuvasta, perehdytyksen laiminlyönti sekä sosiaalisen tuen vähyys. Aihetta ei voida liiaksi tutkia, sillä esimerkiksi perehdytys tulisi Työturvallisuuslainkin mukaan taata jokaiselle työntekijälle, mistä syystä perehdytyksen laiminlyönti on erittäin huolestuttava tekijä opetusalalla.
Tutkielman toteutusmenetelmäksi valitsimme kvalitatiivisen tutkimuksen ja haastattelut toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Halusimme saada erityisesti opettajien omat kokemukset ja näkemykset aiheesta kuuluviin, jolloin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä oli luonnollinen valinta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä, joten siinä oli piirteitä sekä puolistrukturoidusta että strukturoidusta haastattelusta. Strukturoidut monivalintakysymykset koskivat pääosin taustamuuttujia, kuten ikää tai valmistumisvuotta. Lomake löytyy työmme lopusta liitteenä. Aineistoomme vastasi 31 2016–2020 vuosien aikana valmistunutta luokanopettajaa. Analyysissä hyödynsimme pääosin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä, sillä vertasimme vastauksia jo aiemmin saatuihin tutkimustuloksiin sekä teorioihin.
Tuloksista kävi ilmi, että lähes puolet vastaajista eivät olleet saaneet kunnollista perehdytystä työhönsä. Esimerkiksi lainsäädäntöä, ohjaavia asiakirjoja tai työpaikan visiota ja arvomaailmaa koskevaa perehdytystä ei vastaajat olleet saaneet. Hyvän perehdytyksen piirteiksi opettajat kertoivat avoimen ja positiivisen ilmapiirin, pidempiaikaisuuden, mentoritoiminnan sekä suunnitelmallisuuden. Kuusi vastaajista oli kokenut todellisuusshokin siirryttäessä työelämään, jolloin aiemmat mielikuvat työstä eivät olleet vastanneet työn todellisuutta. Työyhteisön tukea tarkastellessa kävi ilmi, että opettajat toteuttivat yhteistyötä arjessaan useiden eri tahojen kanssa ensimmäisinä työvuosina. Suurin osa oli myös saanut tukea työhönsä esimiehiltä, vuosiluokkatiimiltä, erityisopettajilta, muulta henkilökunnalta, mentoreilta sekä koulunkäynninohjaajilta. Pääosin opettajat kertoivat työyhteisön ottaneen heidät vastaan erinomaisesti tai hyvin, ja työyhteisön tuki näyttäytyi erityisesti arjen apuna sekä spontaanina kollegiaalisena tukena.
Tutkielman toteutusmenetelmäksi valitsimme kvalitatiivisen tutkimuksen ja haastattelut toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Halusimme saada erityisesti opettajien omat kokemukset ja näkemykset aiheesta kuuluviin, jolloin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä oli luonnollinen valinta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä, joten siinä oli piirteitä sekä puolistrukturoidusta että strukturoidusta haastattelusta. Strukturoidut monivalintakysymykset koskivat pääosin taustamuuttujia, kuten ikää tai valmistumisvuotta. Lomake löytyy työmme lopusta liitteenä. Aineistoomme vastasi 31 2016–2020 vuosien aikana valmistunutta luokanopettajaa. Analyysissä hyödynsimme pääosin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä, sillä vertasimme vastauksia jo aiemmin saatuihin tutkimustuloksiin sekä teorioihin.
Tuloksista kävi ilmi, että lähes puolet vastaajista eivät olleet saaneet kunnollista perehdytystä työhönsä. Esimerkiksi lainsäädäntöä, ohjaavia asiakirjoja tai työpaikan visiota ja arvomaailmaa koskevaa perehdytystä ei vastaajat olleet saaneet. Hyvän perehdytyksen piirteiksi opettajat kertoivat avoimen ja positiivisen ilmapiirin, pidempiaikaisuuden, mentoritoiminnan sekä suunnitelmallisuuden. Kuusi vastaajista oli kokenut todellisuusshokin siirryttäessä työelämään, jolloin aiemmat mielikuvat työstä eivät olleet vastanneet työn todellisuutta. Työyhteisön tukea tarkastellessa kävi ilmi, että opettajat toteuttivat yhteistyötä arjessaan useiden eri tahojen kanssa ensimmäisinä työvuosina. Suurin osa oli myös saanut tukea työhönsä esimiehiltä, vuosiluokkatiimiltä, erityisopettajilta, muulta henkilökunnalta, mentoreilta sekä koulunkäynninohjaajilta. Pääosin opettajat kertoivat työyhteisön ottaneen heidät vastaan erinomaisesti tai hyvin, ja työyhteisön tuki näyttäytyi erityisesti arjen apuna sekä spontaanina kollegiaalisena tukena.