Ideation for future cruise ships: Collaborative interorganisational foresight in cruise ship concept ideation

Abstract

The thesis addresses two main questions: how to capture the dynamics of futuresfocused thinking and acting in everyday work contexts and how futures studies (FS) methodology can be developed for analysing how social relations shape the future. Drawing on corporate foresight (CF) research, which develops knowledge about futures and alternatives to support organisational decision making, this thesis explores the social aspects of future cruise ship concept ideation and sustainability enhancement.

The aims of the thesis were to explore actors’ relationships and operational-level collaborations on foresights in the context of cruise ship building in Finland – mainly at a site in Turku – and to advance frameworks to analyse social relations in this interorganisational setting. Adopting a critical perspective on social relationships and structures, this study explores the flow of futures insights and ideas within ship builders’ networks and seeks to make the concepts of futures-focused collaboration more useful for managerial practice.

The research questions address the applicability of CF to cruise ship concept ideation and practices, the kinds of relationships that can be identified within these networks, the flow of futures insights during collaboration and focal brokers and sources of futures insights. In addition, the thesis seeks to identify futures images of sustainability enhancement and determine how these images evolve in collaboration. To answer these questions, the study employed three methods: (1) semi-structured interviews, to obtain qualitative data on the role of social relations in constructing visions of the future; (2) social network analysis (SNA), which provided quasi-quantitative data on the structure of network actors’ social relations; and (3) the workshop method, which was used to analyse how the actors’ interactions shape visions of the future.

The results confirmed that while ship building is an evolving process, futuresfocused ideation and collaboration play a pivotal role in the concept ideation phase of planning. However, ideation and the incorporation of new visions tend to happen in relatively closed circles of actors that include ship owner intra-organisational teams, design agencies and intra-organisational design teams within the yard. In the subcontractor network, futures-focused ideation is scattered and tends to be organised around shipyard actors, such as managers and department heads. In relation to sustainability enhancement, the results reveal that, while the joint project network plays a relatively peripheral role in collaborative foresight activities, it also contributes boundary-cross ing insights to the actors’ own ideation. The study identifies four futures for sustainability enhancement within the cruise ship building process: money rules, the customer is always right, local economy focus, and the most sustainable ships in the world. The results showed that an analysis of social structures and actor relationships is a meaningful addition to FS and especially to collaborative foresight methods.

The findings confirm that a long-term perspective is present and meaningful in everyday operational collaborations and that futures-focused thinking occurs within interorganisational networks, including communication with business partners and industrial associations. The challenge is in linking social and operational processes to facilitate the formation and flow of futures insights between different systems (e.g. strategic corporate foresight and sustainability enhancement). As identified herein, addressing this challenge will require the development of novel processes that integrate futures-focused insight formation in dynamic and informal relationships with more formal and explicit corporate- or network-level foresight systems.

Opinnäytetyössä tutkitaan risteilyalusten konseptien ideointia ja vastuullisuuden kehittämistä. Opinnäytetyö keskittyy kahteen pääkysymykseen: miten tulevaisuuden hahmottamista ja siihen liittyvää toimintaa voidaan analysoida osana arkityötä ja miten tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä voi kehittää sosiaalisten suhteiden analysoinnissa. Tutkimus liittyy strategiseen ennakointiin (Corporate Foresight), jonka tarkoituksena on tukea strategista päätöksentekoa ja luoda siihen näkemyksiä tulevaisuuden vaihtoehtoisista kehityssuunnista.

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida ennakointiin osallistuvien toimijoiden välisiä sosiaalisia suhteita ja yhteistyötä risteilyalusten konseptien luomisessa ja alusten rakennusvaiheen vastuullisuuden kehittämisessä. Tutkimus keskittyy risteilylaivojen konseptien ja vastuullisuuden kehittämiseen Suomessa, lähinnä Turun telakan yhteistyöverkostoissa. Tässä työssä on valittu kriittinen ja muutokseen tähtäävä näkökulma toimijoiden välisiin suhteisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin. Tämä näkökulma tarkoittaa tulevaisuuden ymmärtämistä jonkin tiettyjä arvoja sisältävän päämäärän tavoittelemisena ja yhteisesti luotavana tai rakennettavana. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida tulevaisuutta koskevien ideoiden muodostumista laivanrakentajien verkostoissa ja pyrkiä tuomaan yhteistoiminnalliseen ennakointiin uusia menetelmiä sekä tuoda johtamiskäytäntöihin sosiaalisia suhteita analysoivia välineitä.

Tutkimuskysymykset liittyvät strategisen ennakoinnin toteuttamiseen osana operatiivista toimintaa ja sosiaalisten suhteiden analysoinnin soveltuvuuteen risteilyalusten konseptien ideoinnin kontekstissa. Keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Millaisia sosiaalisia suhteita voidaan tunnistaa laivanrakentajien verkostoissa; miten tulevaisuustieto virtaa yhteistyössä; ja keitä ovat keskeiset toimijat ja ideoiden lähteet? Lisäksi opinnäytetyössä tunnistettiin vastuullisen laivanrakennuksen kehittämiseen liittyviä tulevaisuuskuvia ja näiden tulevaisuuskuvien kehittymistä yhteistyön aikana. Tutkimuksessa käytettiin kolmea päämenetelmää: Teemahaastatteluja, jotka tuottivat laadullista tietoa tulevaisuutta koskevista näkemyksistä ja tietoa sosiaalisista suhteista laivakonseptien luomisessa. Sosiaalista verkostoanalyysiä, joka tuotti lähes-kvantitatiivista tietoa toimijoiden sosiaalisten suhteiden rakenteesta. Työpajamenetelmällä analysoitiin, miten toimijoiden vuorovaikutus muokkaa ja kehittää edelleen tulevaisuuskuvia.

Saadut tulokset osoittivat, että laivakonseptien suunnittelu on kehittyvä ja muuttuva prosessi, jossa tulevaisuuteen suuntautuvalla ajattelulla ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen rooli konseptin ideointivaiheessa. Uusien ideoiden ja visioiden luominen näyttää tapahtuvan suhteellisen suljetuissa piireissä, kuten esimerkiksi varustamoiden sisäisissä ryhmissä, suunnittelutoimistoissa ja eri organisaatioiden sisäisissä kehitysryhmissä. Tässä yhteydessä tutkitussa alihankkijaverkostossa tulevaisuuteen suuntautunut ideointi oli hajanaista ja ideointi tai uusien ajatusten jakaminen näytti keskittyvän telakan toimijoiden ympärille. Projektin aikaisella organisaatioiden välisellä yhteistyöllä ei näyttänyt olevan merkittävää roolia yhteistoiminnallisen vastuullisuuden kehittämisessä, mutta projektissa tapahtuva yhteistyö kuitenkin tarjoaa uusia ja organisaatioiden omia rajoja ylittäviä näkemyksiä ja oivalluksia. Tutkimuksessa tuotettiin neljä tulevaisuuskuvaa vastuullisuuden kehittämiseksi risteilyalusten rakennusprosessissa: Raha ohjaa; Asiakas on aina oikeassa; Paikallinen talous keskiössä ja Maailman vastuullisemmat laivat. Tulokset osoittivat, että sosiaalisen rakenteen ja suhteinen analysointi on merkittävä lisäys tulevaisuudentutkimuksen ja erityisesti strategisen ennakoinnin menetelmiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevaisuusnäkökulma on merkittävä osa operatiivisesta yhteistyötä, ja että tulevaisuuteen suuntautuvalla ajattelulla on selkä rooli organisaatioiden välisissä verkostoissa mukaan lukien esimerkiksi yhteistyö viestinnässä ja toimialajärjestöissä. Haasteena on yhdistää operationaalinen toiminta ja sosiaaliset prosessit muuhun järjestelmälliseen ennakointitoimintaan (esimerkiksi strategisen tason ennakointiin ja vastuullisuuden kehittämiseen). Tässä tutkimuksessa on tunnistettu tarve kehittää uusia prosesseja, jotka keräävät ja tunnistavat yhteistyösuhteissa syntyvää näkemyksellistä tietoa. Organisaatioiden välisessä yhteistyössä syntyvät uudet ideat ja ajatukset olisi hyödyllistä saada liitetyksi eri toimijoiden omiin ennakointijärjestelmiin tai verkoston yhteisesti jaettuun ennakointisysteemiin.