Treatment of patients with rotator cuff tears – comparative evidence on the effectiveness of tendon repair and conservative treatment for mainly supraspinatus tendon tears

Abstract

Rotator cuff tears are a common finding in imaging studies. Tears are usually located at the supraspinatus tendon area, one of the four rotator cuff muscles. The symptoms of tears are frequently reported as shoulder pain and weakness. Physiotherapy, a conservative treatment, can relieve symptoms substantially. However, literature reporting on conservative treatment is scarce. Another well-established treatment modality is rotator cuff repair. According to several observational studies, rotator cuff repair, combined with physiotherapy, yields good to excellent results. Since the introduction of arthroscopic techniques, the incidence of rotator cuff repair has increased substantially despite the lack of clear evidence-based treatment guidelines. Given this, randomized controlled trials are needed to produce low-biased evidence and several randomized controlled trials can be combined in a meta-analysis to provide high-level evidence comparing the effectiveness of different treatment modalities.

In this thesis, a systematic review and meta-analysis was conducted to evaluate evidence on the effectiveness of tendon repair compared with the conservative treatment of rotator cuff tear. Furthermore, we investigated, with a randomized controlled trial, the difference in mid-term outcome between physiotherapy, acromioplasty and tendon repair to treat non-traumatic supraspinatus tendon tears. In addition, we investigated the effectiveness of supervised physiotherapy compared with home exercises alone after supraspinatus tendon repair. Finally, we present a protocol for the Acute Cuff Tear Repair Trial (ACCURATE) to investigate the difference in outcomes between placebo surgery and arthroscopic rotator cuff repair in patients with a supraspinatus tendon tear related to trauma.

According to the meta-analysis and our randomized controlled trial, tendon repair probably does not provide clinically relevant improvement, in 1- to five-years follow-up compared to conservative treatment, in people with mainly supraspinatus tendon tear. After 1-year of supraspinatus tendon repair, no differences were found in the pain or function of the shoulder between postoperative supervised physiotherapy and home exercises only. At three-month follow-up, the supervised physiotherapy group reported less pain than the home-exercise-only group.

<b>Kiertäjäkalvosimen repeämien hoito – korjausleikkauksen ja ilman leikkausta toteutetun hoidon vaikuttavuus pääosin ylemmän lapalihaksen jänteen repeämissä</b>

Kiertäjäkalvosimen jännerepeämät ovat yleisiä kuvantamistutkimuksissa näkyviä muutoksia. Yleisimmin repeämä sijaitsee ylemmän lapalihaksen jänteen alueella. Tyypillisiä oireita ovat kipu ja olkavarren nostoheikkous. Repeämien aiheuttamiin oireisiin näyttäisi pelkkä fysioterapia tuovan parannusta, mutta fysioterapian vaikuttavuutta koskevia tutkimuksia on vähäisesti. Korjausleikkaus on yleisesti käytetty hoitomuoto jännerepeämissä ja sillä on useissa havainnoivissa tutkimuksissa saatu hyviä tuloksia. Erityisesti tähystysmenetelmien käyttöönoton myötä leikkausmäärät ovat voimakkaasti nousseet ilman että käytäntö perustuisi näyttöön perustuvaan hoitosuositukseen. Jotta saadaan korkealaatuista tutkimusnäyttöä hoidon vaikuttavuudesta eri hoitovaihtoehtojen välillä, tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ja niistä tehtyjä meta-analyysejä tuottamaan mahdollisimman vinoutumatonta tietoa.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ensin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella ja meta-analyysillä kiertäjäkalvosimen jännerepeämän korjausleikkauksen vaikuttavuutta verrattuna fysioterapiaan. Tutkimme satunnaistetulla kontrolloidulla tutkimusasetelmalla fysioterapian, olkalisäkkeen avarrusleikkauksen ja jännerepeämän korjausleikkauksen välisiä eroja hoitotuloksissa viiden vuoden kohdalla potilailla, joilla oli ylemmän lapalihaksen jänteen ei-tapaturmainen repeämä. Lisäksi tutkimme ylemmän lapalihaksen jänteen repeämän korjausleikkauksen jälkeisen ohjatun fysioterapian vaikuttavuutta verrattuna ei-ohjattuun fysioterapiaan. Lopuksi esittelemme ylemmän lapalihaksen tapaturmaisen jännerepeämän korjausleikkauksen tehotutkimuksen (ACCURATE) protokollan, jossa verrataan tähystyskorjausleikkauksen tulosta olkanivelen tähystystutkimusleikkaukseen (placebo).

Meta-analyysin ja satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksemme perusteella jännerepeämän korjausleikkauksella ei todennäköisesti saavuteta 1–5 vuoden seurannassa kliinisesti merkitsevää parannusta fysioterapiaan verrattuna. Olkapään kivussa tai toiminnassa vuoden kohdalla korjausleikkauksesta ei todettu merkitsevää eroa ohjatun ja ei-ohjatun fysioterapiaryhmän välillä.