Ubaguzi Hatutaki, “We Don’t Want to Be Isolated” : Ethnographic Case Study of Forest Policy in Zanzibar
Viitamaa, Veikko (2022-01-28)
Ubaguzi Hatutaki, “We Don’t Want to Be Isolated” : Ethnographic Case Study of Forest Policy in Zanzibar
(28.01.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819800
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021819800
Tiivistelmä
Forest degradation and high population density pose problems for Zanzibarian society, while Kiwengwa-Pongwe Forest Reserve (K-PFR) in North-Eastern Unguja restricts the access of the communities to forest resources, to which over 90 per cent of rural population depend on as their primary energy source. Existing studies have linked weak government and budget deficiency to current forestry activities. While also foreign funded projects have attempted to address this, no sustainable compensation mechanism for the restricted access have been instituted.
This ethnographic research attempts to analyse and deconstruct power within participatory forest management in K-PFR. The research is based on work done in Zanzibar between 2013–2020, through two development cooperation projects KIPPO and SUFO. As data, the research applies 43 individual interviews, few group interviews, as well as conversations, research diaries and policy papers. The theoretical framework is founded on ethnographic, development, postcolonial and globalisation theories.
The research finds complex and multi-layered levels of interest and power from international to local levels. International policy regimes have significant influence on national policies in Low-Income Countries. Furthermore, the research draws attention to the extension of monopoly on violence to the civil sphere, while the civil sphere holds significant interest towards this monopoly on violence. Moreover, this extension of state power through civil sphere is not recognised in the policies of the donor countries. Metsäkato, korkea syntyvyys ja väestöntiheys aiheuttavat haasteita Sansibarin yhteiskunnalle. Kiwengwa-Pongwen metsänsuojelualue (KPFR) Pohjois-Ungujan saarella rajoittaa metsäresurssien saatavuutta paikallisissa yhteisöissä, joissa 90 prosenttia väestöstä käyttää puuta ensisijaisena energialähteenään. Aikaisempi tutkimuksen mukaan heikko hallinto ja rahoituksen puute luonnehtivat nykyisiä metsänsuojelutoimia. Vaikka muut ulkomaalaisrahoitteiset hankkeet ovat yrittäneet ratkaista ongelmaa, kestävää kompensaatiomekanismia ei ole vakiinnutettu korvaukseksi rajoituksille.
Tämä etnografinen tutkimus pyrkii analysoimaan ja dekonstruoimaan valtaa metsänsuojelualueen osallistavassa hallinnossa. Tutkimuksen aineisto perustuu kahden kehitysyhteistyöhankkeen, SUFOn ja KIPPOn, kautta kerättyyn aineistoon vuosina 2013–2020. Tutkimus käyttää aineistonaan 43 yksilöhaastattelua, kahta ryhmähaastattelua, sekä muuta etnografista aineistoa, kuten tutkimuspäiväkirjaa, havaintoja, asiakirjoja ja keskustelumuistiinpanoja. Teoreettinen viitekehys rakentuu etnografisten tutkimusmenetelmien, kehitysmaatutkimuksen, postkoloniaalisen ja globalisaatiokirjallisuuden ympärille.
Tutkielman tuloksena syntyy kuva moniulotteisesta intressien ja vallan verkostosta – aina ruohonjuuritasolta kansainvälisille kentille. Tutkielma kommentoi kansainvälisten verkostojen vaikutusvaltaa kansalliseen päätöksentekoon, minkä lisäksi, tutkielma kiinnittää huomiota väkivaltamonopolin ulottamisen kansalaisyhteiskuntaan, osoittaen myös sen, mitä intressejä kansalaisyhteiskunnassa on osallistua väkivaltamonopolin ylläpitoon. Lopulta, tätä julkisen vallan ulottumista kansalaisyhteiskuntaan ei tunnusteta politiikkadokumenteissa, joiden pohjalta metsänsuojelupolitiikka on laadittu.
This ethnographic research attempts to analyse and deconstruct power within participatory forest management in K-PFR. The research is based on work done in Zanzibar between 2013–2020, through two development cooperation projects KIPPO and SUFO. As data, the research applies 43 individual interviews, few group interviews, as well as conversations, research diaries and policy papers. The theoretical framework is founded on ethnographic, development, postcolonial and globalisation theories.
The research finds complex and multi-layered levels of interest and power from international to local levels. International policy regimes have significant influence on national policies in Low-Income Countries. Furthermore, the research draws attention to the extension of monopoly on violence to the civil sphere, while the civil sphere holds significant interest towards this monopoly on violence. Moreover, this extension of state power through civil sphere is not recognised in the policies of the donor countries.
Tämä etnografinen tutkimus pyrkii analysoimaan ja dekonstruoimaan valtaa metsänsuojelualueen osallistavassa hallinnossa. Tutkimuksen aineisto perustuu kahden kehitysyhteistyöhankkeen, SUFOn ja KIPPOn, kautta kerättyyn aineistoon vuosina 2013–2020. Tutkimus käyttää aineistonaan 43 yksilöhaastattelua, kahta ryhmähaastattelua, sekä muuta etnografista aineistoa, kuten tutkimuspäiväkirjaa, havaintoja, asiakirjoja ja keskustelumuistiinpanoja. Teoreettinen viitekehys rakentuu etnografisten tutkimusmenetelmien, kehitysmaatutkimuksen, postkoloniaalisen ja globalisaatiokirjallisuuden ympärille.
Tutkielman tuloksena syntyy kuva moniulotteisesta intressien ja vallan verkostosta – aina ruohonjuuritasolta kansainvälisille kentille. Tutkielma kommentoi kansainvälisten verkostojen vaikutusvaltaa kansalliseen päätöksentekoon, minkä lisäksi, tutkielma kiinnittää huomiota väkivaltamonopolin ulottamisen kansalaisyhteiskuntaan, osoittaen myös sen, mitä intressejä kansalaisyhteiskunnassa on osallistua väkivaltamonopolin ylläpitoon. Lopulta, tätä julkisen vallan ulottumista kansalaisyhteiskuntaan ei tunnusteta politiikkadokumenteissa, joiden pohjalta metsänsuojelupolitiikka on laadittu.