Päätökset teatterin ohjelmistosta ja niiden vaikutukset teatterin arvoketjuun

Abstract

Teatteri on taidetta ja sitä tulee ensisijaisesti arvioida taiteellisten ominaisuuksien perusteella. Teatterin ensisijaisena tavoitteena ei siis voida pitää rahallisen voiton tavoittelua. Taiteen sekä kulttuurin toteuttaminen vaatii kuitenkin aina myös liiketoiminnallisten osa-alueiden hallitsemista, sillä edes kulttuuria ei voida toteuttaa ilman taloudellisia voimavaroja. Teatteritoimintaa käsittelevässä kirjallisuudessa korostuukin taiteellisen ja taloudellisen näkökulman välinen ristiriita. Lisäksi teatterin sydämessä oleva yhteisöllisyys vaikuttaa olennaisesti teatterissa tehtäviin päätöksiin ja sitä kautta sen elinvoimaisuuteen ja kannattavuuteen. Maailmanlaajuinen koronapandemia sekä valtiolta saatavien tukien vähentyminen ovat heikentäneet suomalaisten teattereiden taloudellista tilannetta. Pystyäkseen edelleen tekemään taidetta sekä edistämään yhteisöllisyyttä tulee teattereiden etsiä keinoja toimintansa tehostamiseen. Viime vuosina arvo onkin tunnistettu keskeiseksi tekijäksi kuluttajien käyttäytymisen ymmärtämisessä ja kilpailuedun saavuttamisessa. Organisaatio voi tutkia ja tehostaa omaa arvonluomistaan mallintamalla asiakkaan palvelupolkua sekä omaa arvoketjuaan. Näiden avulla organisaatio pystyy pilkkomaan tarjontaansa pienempiin osiin ja yhä tarkemmin pohtimaan, miten lisätä asiakkaan kokemaa arvoa kussakin toiminnossa. Teatterin tarjonta on kuitenkin luonteeltaan kokemuksellista ja asiakas osallistuu aina jossakin määrin arvon luomiseen yhdessä palveluntarjoajan kanssa. Asiakas ja palveluntarjoaja toimivat siis teatterissa arvon yhteisluojina. Tällä tutkielmalla on kolme tavoitetta. Tutkielman ensisijaisena tarkoituksen on selvittää, minkä näkökulman perusteella teatterit tekevät päätöksiä ohjelmistostaan ja miten nämä päätökset ohjelmistosta näkyvät teatterin arvoketjussa ja asiakkaan palvelupolussa. Lisäksi on tarkoitus selvittää, mitkä ovat teatteritoiminnan tulevia trendejä. Teoreettinen viitekehys esittelee tutkimuskysymyksiä ympäröiviä teemoja: taiteiden johtamista, palvelujohtamista sekä teatterin arvon luomista. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytetään kvalitatiivista tapaustutkimusta. Aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla viidestä eri teatterista. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että päätöksenteko eroaa pienissä ja suurissa teattereissa. Pienissä teattereissa päätöksentekoa ohjaa vahvemmin yksi näkökulma, kun taas suuremmissa teattereissa kolme näkökulmaa koitetaan pitää ennemmin tasapainossa. Teattereiden toiminnan kulmakivenä on kaikissa teattereissa kuitenkin yhteisöllisyys, mutta sen korostaminen käytännössä saattaa olla hankalaa. Asiakkaan palvelupolku ja teatterin arvoketju eivät myöskään olleet riippuvaisia päätöksenteossa korostuvasta näkökulmasta, vaan ennemminkin siitä, mikä on esityksen luonne ja kenelle se on suunnattu. Tulevaisuuden trendeinä teatteritoiminnassa havaittiin yhteistyön tekeminen teattereiden välillä, production house -malli teatterin toimintamallina sekä striimatut teatteriesitykset. Näiden kaikkien yhteydessä teatterin tuotteistaminen nousee tärkeään rooliin.