Hyvä juuri näiden aakkosten takia : ADHD ja työelämä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin, millä tavalla ADHD oli vaikuttanut työelämässä sijoittumiseen. Työssä käsiteltiin ADHD-aikuisen haasteita sekä niitä ratkaisuja ja keinoja, joita oli käytetty ADHD-aikuisen työelämässä toimimisen tukemiseen. Sen jälkeen kartoitettiin ADHDaikuisen vahvuuksia omassa työssään. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselytutkimuksena, jonka ADHD-liitto ja Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry julkaisivat omilla Facebooksivuillaan 18.2.2021. Kyselylomakkeessa oli pääosin strukturoituja Likert-asteikollisia kysymyksiä. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Tämän kyselyn perusteella voitiin todeta ADHD:n erityispiirteistä tarkkaamattomuuden vaikeuttaneen työelämässä toimimista eniten. Seuraavaksi merkityksellisempänä vaikeutena vastausten perusteella koettiin motivoitumisvaikeus. ADHD-piirteiden vaikutukset näkyivät työhakuprosessissa, erityisesti epäröintinä työpaikan hakemisvaiheessa. Aikaisempien tutkimusten tavoin tässä tutkimuksessa diagnoosilla nähtiin olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Haasteiden kuormittavuudesta kysyttäessä kuormittavimmaksi koettiin työhön keskittymistä häiritsevät tekijät. Seuraavaksi kuormittavimpana vastaajat kokivat kiireen. Psyykkinen kuormitus näkyi siinä, että vaativuus itseä kohtaan väsytti henkisesti nopeammin työelämässä. Riittämätön tuki aiheutti tunteen siitä, että kukaan ei ymmärrä ADHD:n mukanaan tuomia haasteita. ADHD:n erityispiirteet nähtiin sekä mahdollisuutena että esteenä potentiaalin hyödyntämiseen. Työyhteisön sosiaalisella tuella havaittiin olevan monia yhteyksiä haasteiden kuormittavuuden kokemiseen. Muistin tukikeinoina käytettiin eniten erilaisia yksilöllisiä konkreettisia keinoja, kollektiivisia muiden työkavereiden muistutuksia sekä visuaalisia muistivihjeitä työtehtävistä selviytymiseen. Yleisimmiksi keinoiksi aktivoida kehoa ja ylläpitää vireystilaa nousivat tässä tutkimuksessa jaloittelu ja venyttely. Tutkimuksessa tuli esille mahdollisuutena selkeyttää työskentelyä työtehtävien ennakoiminen tai pilkkominen sekä aikatauluttaminen ja itse laaditut ohjeet. Tämän tutkimuksen vastaajien mielestä ADHD-aikuisen erityispiirteiden huomioiminen perehdytyksessä oli tarpeellista. Suuri osa tähän kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan kokenut saavansa työnohjausta tai jatkuvaa tukea työhönsä. Vastaajien mielestä työyhteisön tuki ja arvostus vahvisti omaan osaamiseen luottamista. Itsensä näkeminen sinnikkäänä koettiin vahvuuksista suurimmaksi. Idearikkaus omaan osaamiseen luottaminen, itsetuntemus ja innostuneisuus työtehtävistä nähtiin myös vahvuuksina. Kyky ajatella laajoin kokonaisuuksin, dynaamisuuden hyödyntäminen ja innostuneisuuden tartuttaminen työkavereihin olivat seuraavaksi yleisimmin mainittuja vahvuuksia. Kaikilla tässä tutkimuksessa mainituilla työyhteisön sosiaalisen tuen eri muodoilla oli tämän tutkimuksen perusteella yhteyttä potentiaalin hyödyntämiseen. Tutkimuksen tulokset haastavat pohtimaan ADHD-aikuisen vahvuuksien ja potentiaalin hyödyntämistä nykyistä paremmin työelämässä. Tutkimuksen tulosten perusteella jatkossa olisi myös hyvä selvittää työnantajien näkemyksiä ADHD:n erityispiirteiden, vahvuuksien ja potentiaalin hyödyntämisen mahdollisuuksista nykyistä paljon monipuolisemmin ja tavoitteellisemmin sekä työelämän arvojen ja tavoitteiden merkitystä erilaisuuden hyväksymiseen ja tasa-arvon toteuttamiseen. Työntekijät tarvitsevat erilaisia tukikeinoja selvitäkseen työelämän haasteista ja kuormitustekijöistä. Tämän vuoksi tutkimuksen aihe on valtakunnallisesti tärkeä ja ajankohtainen.