Luokan- ja erityisluokanopettajien käsityksiä inkluusiosta ja inklusiivisesta pedagogiikasta

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajilla ja erityisluokanopettajilla on inkluusiosta sekä inklusiivisesta pedagogiikasta. Tämän lisäksi selvitettiin, miten opettajien käsitykset inkluusiosta ovat muuttuneet ajan myötä. Myös tämän lisäksi selvitettiin opettajien käsityksiä inkluusion vahvuuksista ja heikkouksista neljästä eri näkökulmasta: oppilaan, opettajan, huoltajan sekä kouluyhteisön. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimussuuntana toimi fenomenografia. Aineistonkeruumenetelmänä olivat haastattelut, jotka olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Haastattelut litteroitiin tekstimuotoon. Haastatteluaineisto analysointiin soveltaen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusta varten haastateltiin viittä luokanopettaaja sekä viittä erityisluokanopettajaa. Haastattelut suoritettiin kasvotusten tai Zoomin välityksellä loka-marraskuussa 2021. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista.

Tutkimuksen tulosten mukaan opettajat näkivät inkluusion olevan sitä, että kaikki oppilaat opiskelevat yhteisessä koulussa. Tehostetun sekä erityisen tuen piirissä olevat oppilaat tuodaan omaan lähikouluunsa yleisopetuksen luokkaan opiskelemaan. Heille annetaan siellä tarvittava tuki yleisopetuksen luokassa. Opettajat näkivät inkluusio olevan myös tavoiteltava ideologia, johon tulisi pyrkiä koulujärjestelmässä. Opettajien käsitysten mukaan inkluusion avulla pystytään taata kaikille oikeus opiskella yleisopetuksen koulussa ja luomaan kaikille yhteinen koulu.

Tutkimuksen tulosten mukaan opettajien käsitykset inkluusiosta olivat ja eivät olleet muuttuneet ajan myötä. Opettajista enemmistön käsitys inkluusiosta oli muuttunut ajan myötä. Opettajien käsitykseen inkluusiosta olivat vaikuttaneet opinnot ja oma työura. Opettajien usko inkluusiota kohtaan oli lisääntynyt. He uskoivat siihen, että inkluusio voi toimia ja olla myös oppilaan edun mukaista. Opettajat kokivat myös, että inkluusio kuuluu nykypäivänä työnkuvaan. Osa opettajista oli ollut epäileväisiä inkluusiosta omien opettajaopintojen aikaan, koska opinnoissa nostettiin esille pelkästään inkluusion hyviä puolia. Työelämään tullessa opettajien epäilys inkluusiota kohtaan oli helpottanut. Työelämässä opettajat olivat huomanneet, että oppilaan oppimista pystytään myös tukemaan lähikoulussa toimivasti.

Tässä tutkimuksessa opettajat näkivät inkluusiossa sekä vahvuuksia että heikkouksia neljästä eri näkökulmasta. Monessa näkökulmassa opettajien käsityksen mukaan inkluusion vahvuudeksi nousivat erilaisuudesta oppiminen, lähikoulu-periaate ja mallioppiminen. Monessa näkökulmassa opettajien käsitysten mukaan inkluusion heikkoudeksi nousi inkluusion resurssien riittämättömyys. Osa opettajista koki, etteivät koulut tarjoa tarpeeksi resursseja inkluusion toteuttamiseksi. Opettajien käsitysten mukaan kouluihin tarvittaisiin enemmän aikuisia, joko opettajia tai koulunkäynninohjaajia, jotta inkluusiota voitaisiin edistää.

Opettajien käsitysten mukaan inkluusion myötä oppilaat sekä opettajat pääsevät oppimaan erilaisuudesta sekä oppilaat pääsevät mallioppimaan, esimerkiksi käyttäytymismalleja. Opettajien nostama huoli inkluusion resurssien puutteesta tulee ottaa huomioon. Jotta voimme viedä inkluusiota eteenpäin, tarvitsee inkluusion resurssit olla ensin kunnossa.