Onko sosiaalisen median käyttö yhteydessä nuoruusikäisen itsetuhoiseen käyttäytymiseen?
Ojala, Jussi (2022-03-14)
Onko sosiaalisen median käyttö yhteydessä nuoruusikäisen itsetuhoiseen käyttäytymiseen?
(14.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032324707
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022032324707
Tiivistelmä
Nuorten sosiaalisen median käyttö ja itsetuhoisuus ovat herättäneet huolta lääkäreiden keskuudessa enenevissä määrin edellisen vuosikymmen aikana. Sosiaalisen median yleistyminen ja sen saavutettavuus nuorison keskuudessa ovat lisänneet kiinnostusta tutkia sosiaalista mediaa ja sen vaikutuksia nuorisoon. Psykiatriaan on tullut uusia termejä liittyen sosiaalisen mediaan ja näitä on otettu käyttöön myös tutkimuksiin. Kotimaisia tutkimuksia sosiaalisen median käyttöön ja itsetuhoisuuteen ei tällä hetkellä juurikaan ole.
Tämä tutkimus on tehty osana Tunteet ja nuorten hyvinvointi -tutkimushanketta (TNH). Tutkimusaineisto rekrytoitiin 11/20171/2019 nuoruusikäisistä Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ja lastentautien poliklinikoiden ensikävijöistä. Nuorisopsykiatrian aineisto koostui 13−22-vuotiaista nuorista ja lastentautien aineisto 1216-vuotiaista nuorista. Tutkimukseen osallistuvia (n=309) pyydettiin osallistumaan jatkotutkimukseen vuoden kohdalla tutkimukseen tulosta ja tämän tutkimuksen aineisto koostuu näistä tutkittavista. Tähän tutkimukseen osallistui 118 tutkittavaa. Tutkittavilta kysyttiin heidän sosiaalisen median käyttömäärästä ja -tavoista ja riippuvuutta sosiaalisesta mediasta arvioitiin Bergen Social Media Addiction Scalen (BSMAS) avulla. Itsetuhoista käyttäytymistä arvioitiin Ottawa Self Injury Inventory – Functions (OSI-F) -mittarin avulla. Sillä kartoitetaan itseä vahingoittavan käyttäytymisen tiheyttä, esiintyvyyttä, itsetuhoisen käyttäytymisen funktioita ja mahdollisia riippuvuuspiirteitä.
Tutkittavia tyttöjä oli 86 ja poikia 32. Tutkimukseen osallistuneiden ikämediaani oli 15,00 (IQR 4,00), tyttöjen ikämediaani 15,00 (IQR 4,00) ja poikien ikämediaani 15,00 (IQR 6,00) (p=0,74). Sosiaalisen median käyttömäärä ja keskeinen käyttötapa eivät olleet yhteydessä itsetuhoisuuteen. Sosiaalisen mediaa käyttö ikävien asioiden unohtamiseen tai ryhmään kuuluakseen sekä itsensä vahingoittamiseen liittyvän materiaalin näkeminen ja/tai tuottaminen taas olivat yksittäin merkitsevästi yhteydessä itsetuhoisuuteen (p<0,001). Monimuuttuja-analyysissä naissukupuoli (p=0,043) ja itsetuhoisen materiaalin katselu sosiaalisessa mediassa olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä itsetuhoiseen käyttäytymiseen.
Tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen median käyttäminen on yhteydessä itsetuhoiseen käyttäytymiseen erikoissairaanhoidossa hoidettavilla nuoruusikäisillä. Tulokset viittaavat siihen, että nuoruusikäisen sosiaalisen median käyttötapoja ja yhteyttä mielenterveyteen voisi olla hyödyllistä kartoittaa osana nuoren arviota.
Tämä tutkimus on tehty osana Tunteet ja nuorten hyvinvointi -tutkimushanketta (TNH). Tutkimusaineisto rekrytoitiin 11/20171/2019 nuoruusikäisistä Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian ja lastentautien poliklinikoiden ensikävijöistä. Nuorisopsykiatrian aineisto koostui 13−22-vuotiaista nuorista ja lastentautien aineisto 1216-vuotiaista nuorista. Tutkimukseen osallistuvia (n=309) pyydettiin osallistumaan jatkotutkimukseen vuoden kohdalla tutkimukseen tulosta ja tämän tutkimuksen aineisto koostuu näistä tutkittavista. Tähän tutkimukseen osallistui 118 tutkittavaa. Tutkittavilta kysyttiin heidän sosiaalisen median käyttömäärästä ja -tavoista ja riippuvuutta sosiaalisesta mediasta arvioitiin Bergen Social Media Addiction Scalen (BSMAS) avulla. Itsetuhoista käyttäytymistä arvioitiin Ottawa Self Injury Inventory – Functions (OSI-F) -mittarin avulla. Sillä kartoitetaan itseä vahingoittavan käyttäytymisen tiheyttä, esiintyvyyttä, itsetuhoisen käyttäytymisen funktioita ja mahdollisia riippuvuuspiirteitä.
Tutkittavia tyttöjä oli 86 ja poikia 32. Tutkimukseen osallistuneiden ikämediaani oli 15,00 (IQR 4,00), tyttöjen ikämediaani 15,00 (IQR 4,00) ja poikien ikämediaani 15,00 (IQR 6,00) (p=0,74). Sosiaalisen median käyttömäärä ja keskeinen käyttötapa eivät olleet yhteydessä itsetuhoisuuteen. Sosiaalisen mediaa käyttö ikävien asioiden unohtamiseen tai ryhmään kuuluakseen sekä itsensä vahingoittamiseen liittyvän materiaalin näkeminen ja/tai tuottaminen taas olivat yksittäin merkitsevästi yhteydessä itsetuhoisuuteen (p<0,001). Monimuuttuja-analyysissä naissukupuoli (p=0,043) ja itsetuhoisen materiaalin katselu sosiaalisessa mediassa olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä itsetuhoiseen käyttäytymiseen.
Tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen median käyttäminen on yhteydessä itsetuhoiseen käyttäytymiseen erikoissairaanhoidossa hoidettavilla nuoruusikäisillä. Tulokset viittaavat siihen, että nuoruusikäisen sosiaalisen median käyttötapoja ja yhteyttä mielenterveyteen voisi olla hyödyllistä kartoittaa osana nuoren arviota.