Systeeminen ateroskleroosi ja aivovaltimoaneurysmat
Lassila, Elli (2022-03-13)
Systeeminen ateroskleroosi ja aivovaltimoaneurysmat
(13.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022033126392
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022033126392
Tiivistelmä
Syventävien opintojen kirjallinen työ pitää sisällään kirjallisuuskatsauksen, jossa tarkastellaan ateroskleroosin ja aivovaltimoaneurysmien epidemiologiaa, patofysiologiaa ja yhtäläisyyksiä. Lisäksi käsitellään inflammaation roolia sekä kardiovaskulaarisairauksien ja aneurysmien yhteisdiagnostiikan mahdollisuuksia. Esittelen myös aiheeseen liittyvän 2021 julkaistun tutkimuksen, jossa tarkastellaan vatsa-aortan kalsifikaation yhteyttä puhkeamattomiin ja puhjenneisiin aneurysmiin.
Ateroskleroottiset sairaudet ovat kansanterveydellinen ongelma, mikä lisää merkittävästi sairastuvuutta ja kuolleisuutta etenkin iäkkäämmän väestön keskuudessa. Ne ovat tiiviisti yhteydessä muihin kardiovaskulaarisairauksiin. Ateroskleroosi on systeeminen, kehon eri osien valtimoita koskettava sairaus. Sen syntyyn vaikuttaa elämäntavallisten tekijöiden ohella etenkin lipoproteiiniprofiili. Ateroskleroottisten sairauksien diagnostiikka ja hoito mm. primaariprevention osalta on parantunut.
Aivovaltimoaneurysmat koskettavat 3% väestöstä ja vuosittainen puhkeamisriski on 2% luokkaa. Puhjetessaan aneurysma aiheuttaa subaraknoidaalivuodon, jonka aiheuttama kuolleisuus on keskimäärin 40%. Puhkeamaton aneurysma voidaan hoitaa toimenpideradiologisesti tai kirurgisesti. Hoidoissa on omat riskinsä, minkä vuoksi toimenpideriski punnitaan aneurysman puhkeamisriskin kanssa. Päätökseen aneurysman hoidosta vaikuttaa etenkin aneurysman koko ja sen kasvu seurannassa.
Systeemisen ateroskleroosin ja aivovaltimoaneurysmien patofysiologiassa on monia samankaltaisuuksia. Vaiheet ovat suurelta osin yhtenevät endoteelitoiminnan ja suonen seinämän muovautumisen osalta. Lisääntyneellä paikallisella ja systeemisellä inflammaatiolla on tärkeä rooli kummankin patofysiologiassa. Ateroskleroosin on todettu lisäävän vatsa-aortan aneurysman riskiä ja aivovaltimoiden aneurysmista on löydetty ateroskleroottista muutosta. Ateroskleroottinen ja aneurysmaattinen prosessi ovat todennäköisesti enemmän tai vähemmän yhteydessä toisiinsa.
Rantasalo ym. julkaisi 2021 tutkimuksen, jossa tutkittiin vatsa-aortan kalsifikaatioasteen ennusteellista arvoa puhjenneissa ja puhkeamattomissa aneurysmissa. Tutkimuksessa todettiin, että suurempi ACI (abdominal aortic calcification index) lisäsi todennäköisyyttä aivovaltimoaneurysmiin. Erityisesti yhteys korostui puhjenneiden aneurysmien tapauksessa. Suurempi ateroskleroottinen taakka voi siis olla riskitekijä niin aivovaltimoaneurysmien synnylle kuin puhkeamiselle.
Ateroskleroottiset sairaudet ovat kansanterveydellinen ongelma, mikä lisää merkittävästi sairastuvuutta ja kuolleisuutta etenkin iäkkäämmän väestön keskuudessa. Ne ovat tiiviisti yhteydessä muihin kardiovaskulaarisairauksiin. Ateroskleroosi on systeeminen, kehon eri osien valtimoita koskettava sairaus. Sen syntyyn vaikuttaa elämäntavallisten tekijöiden ohella etenkin lipoproteiiniprofiili. Ateroskleroottisten sairauksien diagnostiikka ja hoito mm. primaariprevention osalta on parantunut.
Aivovaltimoaneurysmat koskettavat 3% väestöstä ja vuosittainen puhkeamisriski on 2% luokkaa. Puhjetessaan aneurysma aiheuttaa subaraknoidaalivuodon, jonka aiheuttama kuolleisuus on keskimäärin 40%. Puhkeamaton aneurysma voidaan hoitaa toimenpideradiologisesti tai kirurgisesti. Hoidoissa on omat riskinsä, minkä vuoksi toimenpideriski punnitaan aneurysman puhkeamisriskin kanssa. Päätökseen aneurysman hoidosta vaikuttaa etenkin aneurysman koko ja sen kasvu seurannassa.
Systeemisen ateroskleroosin ja aivovaltimoaneurysmien patofysiologiassa on monia samankaltaisuuksia. Vaiheet ovat suurelta osin yhtenevät endoteelitoiminnan ja suonen seinämän muovautumisen osalta. Lisääntyneellä paikallisella ja systeemisellä inflammaatiolla on tärkeä rooli kummankin patofysiologiassa. Ateroskleroosin on todettu lisäävän vatsa-aortan aneurysman riskiä ja aivovaltimoiden aneurysmista on löydetty ateroskleroottista muutosta. Ateroskleroottinen ja aneurysmaattinen prosessi ovat todennäköisesti enemmän tai vähemmän yhteydessä toisiinsa.
Rantasalo ym. julkaisi 2021 tutkimuksen, jossa tutkittiin vatsa-aortan kalsifikaatioasteen ennusteellista arvoa puhjenneissa ja puhkeamattomissa aneurysmissa. Tutkimuksessa todettiin, että suurempi ACI (abdominal aortic calcification index) lisäsi todennäköisyyttä aivovaltimoaneurysmiin. Erityisesti yhteys korostui puhjenneiden aneurysmien tapauksessa. Suurempi ateroskleroottinen taakka voi siis olla riskitekijä niin aivovaltimoaneurysmien synnylle kuin puhkeamiselle.