Antibioottihoidon vaikutus immunologisen syöpälääkehoidon tuloksiin levinneessä melanoomassa
Vihinen, Hannes (2022-04-04)
Antibioottihoidon vaikutus immunologisen syöpälääkehoidon tuloksiin levinneessä melanoomassa
Vihinen, Hannes
(04.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040527082
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040527082
Tiivistelmä
Immunologisia syöpälääkkeitä (immuuniaktivaation vapauttajia) käytetään levinneen melanooman
hoidossa täsmälääkkeiden ja solunsalpaajien lisäksi. Immuuniaktivaation vapauttajat aktivoivat
elimistön immuunijärjestelmän solut hyökkäämään ja tuhoamaan syöpäsoluja. Suoliston
bakteerifloora (mikrobiomi) vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan. Antibioottihoito häiritsee
suoliston mikrobiomin tasapainoa ja saattaa siten heikentää immuuniaktivaation vapauttajien
vastetta ja syöpäpotilaiden ennustetta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, immuuniaktivaation
vapauttajien vaste oli parempi niillä potilailla, joilla suoliston mikrobiomin diversiteetti oli runsas.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, heikentääkö antibioottihoito immuuniaktivaation
vapauttajia (PD-1/L1-vasta-aineita) saaneiden levinnyttä melanoomaa sairastavien potilaiden
hoidon vastetta ja potilaiden ennustetta. Lisäksi tutkittiin, onko antibioottihoito itsenäinen
hoitotulosta heikentävä riskitekijä.
Tutkimusaineisto koostui 228 melanoomapotilaasta, jotka olivat saaneet PD-1/L1-vasta-aineita
TYKS:ssä, HUS:ssa TAYS:ssa, KYS:ssä ja Vaasan Keskussairaalassa vuosina 2014 – 2020.
Aineisto kerättiin retrospektiivisesti sairaaloiden potilastietojärjestelmistä ja kanta-arkistosta.
Potilaista kerättiin kliiniset piirteet, immunologinen lääkehoito, hoitovaste ja antibioottien sekä
kortikosteroidien käyttö. Tutkimuksessa analysoitiin tilastollisin menetelmin, onko antibioottihoito
yhteydessä huonompaan hoitovasteeseen ja elinaikaan. Tilastollisia analyyseja varten
antibioottihoitoryhmäksi määriteltiin ne potilaat, jotka olivat saaneet antibioottihoitoa PD-1/L1-
vasta-ainehoidon aloittamisen yhteydessä (3 kk ennen ensimmäistä PD-1/L1-hoitoa – 1 kk
ensimmäisen hoidon jälkeen).
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että antibioottihoitoa saaneilla melanoomapotilailla oli tilastollisesti
merkitsevästi huonommat hoitovasteet (antibioottiryhmässä hoitovasteita 39% vs eiantibioottiryhmässä 56%, p=0.027) ja lyhyempi elinaika (antibioottiryhmässä elinajan mediaani
19.2 kk (95 %:n luottamusväli 12.0–26.4 kk) vs ei-antibioottiryhmässä 35.2 kk (22.7–47.7 kk),
p=0.039). Melanoomapotilailla havaittiin, että antibioottihoito ei ollut itsenäinen taudin
etenemisvapaata elossaoloaikaa ja kokonaiselinaikaa heikentävä riskitekijä, kun monimuuttujaanalyysissä huomioitiin myös muut tunnetut riskitekijät (mm. veren LDH-pitoisuus, melanooman
BRAF-mutaatio, taudin levinneisyysaste (M-luokka) ja potilaan suorituskykyluokka).
Yhteenvetona voidaan todeta, että immuunijärjestelmän toiminnan säätely on monimutkaista ja
immuuniaktivaation vapauttajien vasteeseen vaikuttavat monet potilaan ja syöpäkasvaimen
ominaisuudet. Tämän tutkimuksen perusteella antibiootteja saaneet potilaat hyötyivät vähemmän
PD-1/L1-vasta-ainehoidoista etenkin silloin, kun immuuniaktivaation vapauttajia oli käytetty
myöhemmässä hoitolinjassa, mutta tulosten perusteella ei voitu osoittaa, että antibioottihoito olisi
melanoomapotilailla itsenäinen hoidon tuloksia heikentävä riskitekijä.
hoidossa täsmälääkkeiden ja solunsalpaajien lisäksi. Immuuniaktivaation vapauttajat aktivoivat
elimistön immuunijärjestelmän solut hyökkäämään ja tuhoamaan syöpäsoluja. Suoliston
bakteerifloora (mikrobiomi) vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan. Antibioottihoito häiritsee
suoliston mikrobiomin tasapainoa ja saattaa siten heikentää immuuniaktivaation vapauttajien
vastetta ja syöpäpotilaiden ennustetta. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, immuuniaktivaation
vapauttajien vaste oli parempi niillä potilailla, joilla suoliston mikrobiomin diversiteetti oli runsas.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, heikentääkö antibioottihoito immuuniaktivaation
vapauttajia (PD-1/L1-vasta-aineita) saaneiden levinnyttä melanoomaa sairastavien potilaiden
hoidon vastetta ja potilaiden ennustetta. Lisäksi tutkittiin, onko antibioottihoito itsenäinen
hoitotulosta heikentävä riskitekijä.
Tutkimusaineisto koostui 228 melanoomapotilaasta, jotka olivat saaneet PD-1/L1-vasta-aineita
TYKS:ssä, HUS:ssa TAYS:ssa, KYS:ssä ja Vaasan Keskussairaalassa vuosina 2014 – 2020.
Aineisto kerättiin retrospektiivisesti sairaaloiden potilastietojärjestelmistä ja kanta-arkistosta.
Potilaista kerättiin kliiniset piirteet, immunologinen lääkehoito, hoitovaste ja antibioottien sekä
kortikosteroidien käyttö. Tutkimuksessa analysoitiin tilastollisin menetelmin, onko antibioottihoito
yhteydessä huonompaan hoitovasteeseen ja elinaikaan. Tilastollisia analyyseja varten
antibioottihoitoryhmäksi määriteltiin ne potilaat, jotka olivat saaneet antibioottihoitoa PD-1/L1-
vasta-ainehoidon aloittamisen yhteydessä (3 kk ennen ensimmäistä PD-1/L1-hoitoa – 1 kk
ensimmäisen hoidon jälkeen).
Tässä tutkimuksessa havaittiin, että antibioottihoitoa saaneilla melanoomapotilailla oli tilastollisesti
merkitsevästi huonommat hoitovasteet (antibioottiryhmässä hoitovasteita 39% vs eiantibioottiryhmässä 56%, p=0.027) ja lyhyempi elinaika (antibioottiryhmässä elinajan mediaani
19.2 kk (95 %:n luottamusväli 12.0–26.4 kk) vs ei-antibioottiryhmässä 35.2 kk (22.7–47.7 kk),
p=0.039). Melanoomapotilailla havaittiin, että antibioottihoito ei ollut itsenäinen taudin
etenemisvapaata elossaoloaikaa ja kokonaiselinaikaa heikentävä riskitekijä, kun monimuuttujaanalyysissä huomioitiin myös muut tunnetut riskitekijät (mm. veren LDH-pitoisuus, melanooman
BRAF-mutaatio, taudin levinneisyysaste (M-luokka) ja potilaan suorituskykyluokka).
Yhteenvetona voidaan todeta, että immuunijärjestelmän toiminnan säätely on monimutkaista ja
immuuniaktivaation vapauttajien vasteeseen vaikuttavat monet potilaan ja syöpäkasvaimen
ominaisuudet. Tämän tutkimuksen perusteella antibiootteja saaneet potilaat hyötyivät vähemmän
PD-1/L1-vasta-ainehoidoista etenkin silloin, kun immuuniaktivaation vapauttajia oli käytetty
myöhemmässä hoitolinjassa, mutta tulosten perusteella ei voitu osoittaa, että antibioottihoito olisi
melanoomapotilailla itsenäinen hoidon tuloksia heikentävä riskitekijä.