Tukihuutokauppojen voittaneiden tarjousten toteutuminen : Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituki 2018–2021
Sahinoja, Saara (2022-04-04)
Tukihuutokauppojen voittaneiden tarjousten toteutuminen : Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituki 2018–2021
Sahinoja, Saara
(04.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827819
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827819
Tiivistelmä
Tukien jakamista huutokaupan avulla pidetään kustannustehokkaana tapana tukitason määrittämiseen ja tuen saajien valitsemiseen. Tukihuutokauppojen voittaneiden hankkeiden toteutumisaste saattaa kuitenkin jäädä alhaiseksi, jos tarjoajat eivät onnistu arvioimaan hankkeiden investointikustannuksia oikein. Tällöin huutokaupan voittajat voivat kärsiä nk. voittajan kirouksesta. Jos tarjouksien mukaiset investoinnit eivät toteudu, tukiohjelma ei saavuta sille asetettuja tavoitteita.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomessa vuosina 2018–2021 järjestettyjen liikenteen infrastruktuurituen huutokauppojen toteutumisastetta. Liikenteen infrastruktuurituen huutokauppojen viimeinen kierros järjestettiin vuonna 2021 ja tämän kierroksen voittaneilla tarjouksilla on aikaa toteuttaa hanke vuoteen 2023 asti. Näin ollen lopullisia arvioita tukiohjelman toteutumisasteesta ei voida vielä tehdä, vaan tutkielmassa tehdään ennuste toteutumisasteesta.
Menetelmänä ennusteiden tekemiseen käytetään elinaika-analyysin menetelmiin kuuluvaa Kaplan-Meier-estimaattoria. Menetelmän avulla eri aikoihin järjestettyjen huutokauppakierroksien voittaneiden hankkeiden toteutumisajat pystytään tuomaan yhteismitalliseen muotoon, jolloin pystytään esittämään ennusteita koko huutokaupan lopullisesta toteutumisasteesta.
Tutkielman tulosten perusteella huutokauppojen toteutumisaste on jäämässä suhteellisen alhaiseksi. Ennusteen mukaan noin 55 prosenttia kaikista voittaneista tarjouksista tulee toteutumaan. Huutokaupoissa kilpailu oli jaettu ryhmiin teknologiakohtaisesti, joten tutkielmassa tarkasteltiin myös toteutumisasteiden eroja eri teknologiaryhmien välillä. Teknologiaryhmäkohtainen toteutumisaste oli suhteellisen vaihteleva. Korkein toteutumisaste, noin 75 prosenttia, oli ajoneuvojen perustehoisten latauspisteiden ryhmällä. Matalin toteutumisaste oli linjaautojen latauspisteiden ryhmässä, jossa yksikään hanke ei ole vielä toteutunut.
Keskimääräisen toteutumisasteen alhaisuutta sekä teknologiaryhmien välisiä eroja voidaan selittää kilpailussa mukana olleiden teknologioiden erilaisilla markkinatilanteilla. Osalla teknologioista markkinat eivät ole olleet kovin kypsät, minkä seurauksena tarjoajilla ei ole ollut tarpeeksi tietoa hankkeiden investointikustannuksien ja rahoituskelpoisuuden arvioinnissa. Alhaiseen toteutumisasteeseen on voinut vaikuttaa myös COVID-19-pandemia. Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ennusteessa on paljon epävarmuutta ja estimaattorit tarkentuvat vielä, kun aineistoon lisätään havaintoja.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomessa vuosina 2018–2021 järjestettyjen liikenteen infrastruktuurituen huutokauppojen toteutumisastetta. Liikenteen infrastruktuurituen huutokauppojen viimeinen kierros järjestettiin vuonna 2021 ja tämän kierroksen voittaneilla tarjouksilla on aikaa toteuttaa hanke vuoteen 2023 asti. Näin ollen lopullisia arvioita tukiohjelman toteutumisasteesta ei voida vielä tehdä, vaan tutkielmassa tehdään ennuste toteutumisasteesta.
Menetelmänä ennusteiden tekemiseen käytetään elinaika-analyysin menetelmiin kuuluvaa Kaplan-Meier-estimaattoria. Menetelmän avulla eri aikoihin järjestettyjen huutokauppakierroksien voittaneiden hankkeiden toteutumisajat pystytään tuomaan yhteismitalliseen muotoon, jolloin pystytään esittämään ennusteita koko huutokaupan lopullisesta toteutumisasteesta.
Tutkielman tulosten perusteella huutokauppojen toteutumisaste on jäämässä suhteellisen alhaiseksi. Ennusteen mukaan noin 55 prosenttia kaikista voittaneista tarjouksista tulee toteutumaan. Huutokaupoissa kilpailu oli jaettu ryhmiin teknologiakohtaisesti, joten tutkielmassa tarkasteltiin myös toteutumisasteiden eroja eri teknologiaryhmien välillä. Teknologiaryhmäkohtainen toteutumisaste oli suhteellisen vaihteleva. Korkein toteutumisaste, noin 75 prosenttia, oli ajoneuvojen perustehoisten latauspisteiden ryhmällä. Matalin toteutumisaste oli linjaautojen latauspisteiden ryhmässä, jossa yksikään hanke ei ole vielä toteutunut.
Keskimääräisen toteutumisasteen alhaisuutta sekä teknologiaryhmien välisiä eroja voidaan selittää kilpailussa mukana olleiden teknologioiden erilaisilla markkinatilanteilla. Osalla teknologioista markkinat eivät ole olleet kovin kypsät, minkä seurauksena tarjoajilla ei ole ollut tarpeeksi tietoa hankkeiden investointikustannuksien ja rahoituskelpoisuuden arvioinnissa. Alhaiseen toteutumisasteeseen on voinut vaikuttaa myös COVID-19-pandemia. Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ennusteessa on paljon epävarmuutta ja estimaattorit tarkentuvat vielä, kun aineistoon lisätään havaintoja.