Hiljaisen soturin kalpaa kannoit, isänmaan puolesta kaikkesi annoit : Kuoleman metaforat suomalaissotilaiden kuolinilmoituksissa vuosina 1941–1944
Rintamäki, Elena (2022-04-02)
Hiljaisen soturin kalpaa kannoit, isänmaan puolesta kaikkesi annoit : Kuoleman metaforat suomalaissotilaiden kuolinilmoituksissa vuosina 1941–1944
(02.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827881
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022040827881
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani on kognitiivista metaforateoriaa ja diskurssianalyyttisia menetelmiä yhdistelevä, tekstintutkimuksen alaan kuuluva tutkimus, jonka aiheena ovat kuoleman metaforat ja niiden ympärille rakentuvat diskurssit jatkosodan aikaisissa rintamasotilaiden kuolinilmoituksissa vuosina 1941–1944. Tarkasteltava aineisto on koottu Helsingin Sanomissa, Ilkassa ja Laatokassa julkaistuista suomenkielisistä sotilaiden kuolinilmoituksista. Aineisto koostuu yhteensä 1342 kuoleman metaforasta, jotka on poimittu yhteensä 2593 kuolinilmoituksesta.
Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia kuoleman metaforia sotilaiden kuolinilmoituksissa esiintyy ja millä tavoin niitä voidaan ryhmitellä lähdealueidensa perusteella kognitiivisen metaforateorian pohjalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millä tavoin kuolinilmoitusten kieleen valikoituneet kuoleman metaforat kytkeytyvät sotavuosien nationalistiseen, maanpuolustushenkeä ja uhrimieltä korostavaan diskurssiin sekä miten niissä käsitellään toimijuutta ja rakennetaan sotilaan ja toisaalta omaisten subjektiutta uhrin antajina. Tutkimus kiinnittää huomiota myös sotasensuurin vaikutuksiin suhteessa kuolinilmoitusten laatijoiden kielellisiin valintoihin. Tutkimuksen diskurssianalyyttisen osion keskiössä ovat uhriin, uhraamiseen ja uhrautumiseen liittyvät kuoleman metaforat ja niiden kiinnittyminen nationalistiseen diskurssiin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii George Lakoffin, Mark Johnsonin ja eräiden muiden tutkijoiden kehittämä kognitiivinen metaforateoria sekä Iina Hellstenin näkemys metaforatutkimusta ja diskurssianalyysia yhdistävästä kielellisen toiminnan kontekstisidonnaisuudesta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, mutta aineiston analyysissa on hyödynnetty myös kvantitatiivisia menetelmiä.
Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia kuoleman metaforia sotilaiden kuolinilmoituksissa esiintyy ja millä tavoin niitä voidaan ryhmitellä lähdealueidensa perusteella kognitiivisen metaforateorian pohjalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millä tavoin kuolinilmoitusten kieleen valikoituneet kuoleman metaforat kytkeytyvät sotavuosien nationalistiseen, maanpuolustushenkeä ja uhrimieltä korostavaan diskurssiin sekä miten niissä käsitellään toimijuutta ja rakennetaan sotilaan ja toisaalta omaisten subjektiutta uhrin antajina. Tutkimus kiinnittää huomiota myös sotasensuurin vaikutuksiin suhteessa kuolinilmoitusten laatijoiden kielellisiin valintoihin. Tutkimuksen diskurssianalyyttisen osion keskiössä ovat uhriin, uhraamiseen ja uhrautumiseen liittyvät kuoleman metaforat ja niiden kiinnittyminen nationalistiseen diskurssiin.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii George Lakoffin, Mark Johnsonin ja eräiden muiden tutkijoiden kehittämä kognitiivinen metaforateoria sekä Iina Hellstenin näkemys metaforatutkimusta ja diskurssianalyysia yhdistävästä kielellisen toiminnan kontekstisidonnaisuudesta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen, mutta aineiston analyysissa on hyödynnetty myös kvantitatiivisia menetelmiä.