Kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikka Tyksissä
Mäki, Jere (2022-04-11)
Kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikka Tyksissä
Mäki, Jere
(11.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041328558
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041328558
Tiivistelmä
Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää kroonisen rintakivun diagnostisten kuvantamistutkimusten käyttöä Tyksissä suhteessa taudin kliiniseen ennakkotodennäköisyyteen. Lisäksi selvitettiin potilaille tehtyjä jatkotutkimuksia ja revaskularisaatiotoimenpiteitä. Tutkimus tehtiin osana Euroopan laajuista monikeskustutkimusta, jossa kerättiin prospektiivisesti tietoa rintakivun vuoksi tehdyistä tutkimuksista 3 kk:n aikana. Tämän opinnäytetyön aineisto koostuu 157 potilaasta, jotka lähetettiin ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiseen kuvantamistutkimukseen (SPECT, TT, sepelvaltimoiden varjoainekuvaus) kroonisen rintakipuoireen vuoksi Tyksissä aikavälillä 2.9.-31.12.2019. Tyksissä TT-kuvaukset tehtiin hybridikameralla, joka mahdollisti PET-perfuusiokuvantamisen jatkotutkimuksena, mikäli epäiltiin ahtaumaa. Alkujaan aineisto kerättiin edustamaan suomalaista kohorttia monikansallisessa European Registry on Cardiovascular Imaging (EURECA) -tutkimusta. EURECA-tutkimuksen ensisijainen tavoite oli selvittää European Society of Cardiologyn suositusten noudattamista kajoamattoman kuvantamisen suhteen kroonista ahtauttavaa sepelvaltimotautia epäiltäessä tai hoidettaessa. Tutkimuksen perusteella käytetyt sepelvaltimotaudin tutkimukset noudattavat hoitosuosituksien ohjeita siten, että sepelvaltimoiden TT-kuvausta käytettiin matalamman ennakkotodennäköisyyden potilailla kuin SPECT-tutkimusta tai sepelvaltimoiden varjoainekuvausta. Mikäli sepelvaltimoiden TT kuvauksessa ei todettu ahtauttavaa tautia sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ei tehty. Suurelle osalle niistä potilaista, joilla todettiin ahtauttava tauti sepelvaltimoiden TT kuvauksessa, tehtiin pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Tässä aineistossa SPECT–tutkimuksen tulos jäi usein epävarmaksi. Sepelvaltimoiden TT –tutkimuksen käyttö näyttää kohdistuvan potilaille, joilla taudin ennakkotodennäköisyys on matala ja negatiivisen tuloksen jälkeen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen tarve on vähäinen. Lisätutkimuksien tekemistä suositellaan, joissa aineiston koko olisi suurempi ja voitaisiin saada kattavampi ja luotettavampi kuva eri tutkimusmenetelmien hyödyllisyydestä osana kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikkaa.