Tilintarkastusvalvonnan laadunvarmistusprosessi : Kansainvälinen ulottuvuus
Karjalainen, Elina (2022-04-05)
Tilintarkastusvalvonnan laadunvarmistusprosessi : Kansainvälinen ulottuvuus
Karjalainen, Elina
(05.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041328596
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041328596
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten tilintarkastuksen
laadunvalvontaprosessi on järjestetty eräissä Euroopan maissa ja miten Suomen
laadunvarmistuksen prosessia voisi tämän tiedon valossa kehittää. Suomen tilintarkastuksen
laadunvalvonta on ollut yleisessä keskustelussa laadunvalvontojen tulosten takia ja keskustelussa
on noussut esille esimerkiksi laadunvarmistuksen arviointiasteikko sekä tarkastettavien
toimeksiantojen lukumäärä.
Aikaisempi tutkimustieto perustuu laadunvalvontojen seurauksien tutkimiseen sekä
Yhdysvalloissa laadunvalvontaa suorittavan PCAOB:n laatimien raporttien tutkimiseen.
Tutkimustietoa löytyy raportoinnin vaikutuksesta sidosryhmien käyttäytymiseen sekä Euroopasta
CEAOB:n tuottamaa tietoa laadunvalvontojen seuraamusmenettelyistä. Laadunvarmistuksen
käytännön prosessista ei löydy kuitenkaan aikaisempaa tutkimustietoa, Euroopan osalta aiempi
tutkimustieto kertoo, miten laadunvalvonnan tehtävät on järjestetty viranomaisen ja ammattitahon
suhteessa sekä miten laadunvalvonnan rahoitus on rakennettu.
Tutkielman empiirisessä osuudessa keskityttiin saamaan tietoa vertailumaiden käytännön
prosesseista, jotta saataisiin tietoa, miten Suomen laadunvarmistuksen prosessia voitaisiin
kehittää. Vertailumaiden laadunvalvojille toteutetut haastattelut osoittivat, että Suomen
prosessissa on paljon yhtenäistä vertailumaihin nähden, mutta myös eroavaisuuksia, joilla
prosessia voitaisiin kehittää.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että Suomen laadunvarmistusprosessissa voitaisiin ottaa
huomioon mahdollisuus laajentaa tarkastusta kahteen toimeksiantoon olosuhteiden niin vaatiessa.
Tämän lisäksi painopistealueiden määrittely enemmän tapauskohtaisesti kehittäisi prosessia ja
tuloksen luotettavuutta parantaisi kahden laadunvalvojan käyttäminen Ruotsin mallin mukaisesti.
Johtopäätöksenä todettiin myös, että Suomen prosessin arviointiasteikko on linjassa
vertailumaiden kanssa, sen ollessa kaksiportainen. Myös laadunvarmistuksen jakaminen osittain
ammattitaholle tulisi ottaa harkintaan, sillä useat vertailumaista ovat jakaneet työtehtävät
viranomaisen ja ammattitahon kesken.
laadunvalvontaprosessi on järjestetty eräissä Euroopan maissa ja miten Suomen
laadunvarmistuksen prosessia voisi tämän tiedon valossa kehittää. Suomen tilintarkastuksen
laadunvalvonta on ollut yleisessä keskustelussa laadunvalvontojen tulosten takia ja keskustelussa
on noussut esille esimerkiksi laadunvarmistuksen arviointiasteikko sekä tarkastettavien
toimeksiantojen lukumäärä.
Aikaisempi tutkimustieto perustuu laadunvalvontojen seurauksien tutkimiseen sekä
Yhdysvalloissa laadunvalvontaa suorittavan PCAOB:n laatimien raporttien tutkimiseen.
Tutkimustietoa löytyy raportoinnin vaikutuksesta sidosryhmien käyttäytymiseen sekä Euroopasta
CEAOB:n tuottamaa tietoa laadunvalvontojen seuraamusmenettelyistä. Laadunvarmistuksen
käytännön prosessista ei löydy kuitenkaan aikaisempaa tutkimustietoa, Euroopan osalta aiempi
tutkimustieto kertoo, miten laadunvalvonnan tehtävät on järjestetty viranomaisen ja ammattitahon
suhteessa sekä miten laadunvalvonnan rahoitus on rakennettu.
Tutkielman empiirisessä osuudessa keskityttiin saamaan tietoa vertailumaiden käytännön
prosesseista, jotta saataisiin tietoa, miten Suomen laadunvarmistuksen prosessia voitaisiin
kehittää. Vertailumaiden laadunvalvojille toteutetut haastattelut osoittivat, että Suomen
prosessissa on paljon yhtenäistä vertailumaihin nähden, mutta myös eroavaisuuksia, joilla
prosessia voitaisiin kehittää.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että Suomen laadunvarmistusprosessissa voitaisiin ottaa
huomioon mahdollisuus laajentaa tarkastusta kahteen toimeksiantoon olosuhteiden niin vaatiessa.
Tämän lisäksi painopistealueiden määrittely enemmän tapauskohtaisesti kehittäisi prosessia ja
tuloksen luotettavuutta parantaisi kahden laadunvalvojan käyttäminen Ruotsin mallin mukaisesti.
Johtopäätöksenä todettiin myös, että Suomen prosessin arviointiasteikko on linjassa
vertailumaiden kanssa, sen ollessa kaksiportainen. Myös laadunvarmistuksen jakaminen osittain
ammattitaholle tulisi ottaa harkintaan, sillä useat vertailumaista ovat jakaneet työtehtävät
viranomaisen ja ammattitahon kesken.