Sähköä, ruokaa, valoa ja voimaa : Raumalaisten 6. luokan oppilaiden energiaymmärrystä ja käsityksiä energiasta
Hiitti, Martti (2022-04-11)
Sähköä, ruokaa, valoa ja voimaa : Raumalaisten 6. luokan oppilaiden energiaymmärrystä ja käsityksiä energiasta
Hiitti, Martti
(11.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041929530
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041929530
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin raumalaisten 6. luokan oppilaiden (N = 76) energiaan liittyviä tietoja,
asenteita sekä arvoja ja energiaan liittyvää käyttäytymistä sekä näillä osa-alueilla esiintyviä
mahdollisia sukupuolieroja. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena oppilaat
ymmärtävät energian ja miten he sen määrittelevät. Oppilaiden energiaymmärrystä mitattiin sen
kolmella osa-alueella. Kognitiivisella osa-alueella mitattiin oppilaiden tietoutta energiasta tieteellisenä
konseptina sekä energian tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyviä tietoja. Affektiivisella osa-alueella
tavoitteena oli selvittää, kuinka positiivisia asenteita ja arvoja oppilaat omaavat energian säästämistä
kohtaan ja käyttäytymisen osa-alueella kiinnostus kohdistui oppilaiden energian säästämiseen
pyrkivään toimintaan. Myös näiden osa-alueiden välisiä korrelaatioita tutkittiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin Rauman alueen peruskouluille vuoden
2021 keväällä ja syksyllä. Kyselylomake piti sisällään kolme mittaria, joista jokainen mittasi
energiaymmärryksen eri osa-alueita. Kognitiivinen mittari koostui valintakysymyksistä, joihin pyrittiin
löytämään oikea vastaus kolmesta vaihtoehdosta. Affektiivisen ja käyttäytymisen osa-alueiden mittarit
koostuivat väittämistä, joihin vastattiin 5-portaisella Likert-asteikolla. Mittareista saadut tiedot
analysoitiin SPSS-ohjelmiston versiolla 27.
Tutkimuksen tulosten perusteella raumalaiset kuudesluokkalaiset antavat energialle monipuolisia
määritelmiä, jotka eivät mukaile yleisesti kuultuja ja vakiintuneita määritelmiä. Useimmiten energia
yhdistettiin sähköön tai voimaan, joka saa asioita tapahtumaan. Oppilaiden energiaymmärrys ei
myöskään ole kovin korkealla tasolla, pääosin heikohkojen energiaan liittyvien tietojen vuoksi.
Energian säästämiseen oppilaat suhtautuivat hyvinkin positiivisesti ja he myös vaikuttivat pyrkivän
siihen arkisilla toimillaan. Sukupuolierot energiaymmärryksessä olivat vähäisiä. Ainoastaan
suhtautumisessa energian säästämiseen havaittiin tilastollisesti merkittävää eroa tyttöjen hyväksi. Osaalueiden välinen korrelaatio oli puolestaan kohtalaista kognitiivisen ja affektiivisen osa-alueiden
välillä sekä voimakasta affektiivisen ja käyttäytymisen osa-alueiden välillä. Kognitiivisen ja
käyttäytymisen osa-alueiden välillä ei huomattu korrelaatiota. Tutkimuksesta saadut tulokset
myötäilivät suurelta osin aikaisempia energiaymmärryksestä tehtyjä kansainvälisiä tutkimuksia.
asenteita sekä arvoja ja energiaan liittyvää käyttäytymistä sekä näillä osa-alueilla esiintyviä
mahdollisia sukupuolieroja. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena oppilaat
ymmärtävät energian ja miten he sen määrittelevät. Oppilaiden energiaymmärrystä mitattiin sen
kolmella osa-alueella. Kognitiivisella osa-alueella mitattiin oppilaiden tietoutta energiasta tieteellisenä
konseptina sekä energian tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyviä tietoja. Affektiivisella osa-alueella
tavoitteena oli selvittää, kuinka positiivisia asenteita ja arvoja oppilaat omaavat energian säästämistä
kohtaan ja käyttäytymisen osa-alueella kiinnostus kohdistui oppilaiden energian säästämiseen
pyrkivään toimintaan. Myös näiden osa-alueiden välisiä korrelaatioita tutkittiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin Rauman alueen peruskouluille vuoden
2021 keväällä ja syksyllä. Kyselylomake piti sisällään kolme mittaria, joista jokainen mittasi
energiaymmärryksen eri osa-alueita. Kognitiivinen mittari koostui valintakysymyksistä, joihin pyrittiin
löytämään oikea vastaus kolmesta vaihtoehdosta. Affektiivisen ja käyttäytymisen osa-alueiden mittarit
koostuivat väittämistä, joihin vastattiin 5-portaisella Likert-asteikolla. Mittareista saadut tiedot
analysoitiin SPSS-ohjelmiston versiolla 27.
Tutkimuksen tulosten perusteella raumalaiset kuudesluokkalaiset antavat energialle monipuolisia
määritelmiä, jotka eivät mukaile yleisesti kuultuja ja vakiintuneita määritelmiä. Useimmiten energia
yhdistettiin sähköön tai voimaan, joka saa asioita tapahtumaan. Oppilaiden energiaymmärrys ei
myöskään ole kovin korkealla tasolla, pääosin heikohkojen energiaan liittyvien tietojen vuoksi.
Energian säästämiseen oppilaat suhtautuivat hyvinkin positiivisesti ja he myös vaikuttivat pyrkivän
siihen arkisilla toimillaan. Sukupuolierot energiaymmärryksessä olivat vähäisiä. Ainoastaan
suhtautumisessa energian säästämiseen havaittiin tilastollisesti merkittävää eroa tyttöjen hyväksi. Osaalueiden välinen korrelaatio oli puolestaan kohtalaista kognitiivisen ja affektiivisen osa-alueiden
välillä sekä voimakasta affektiivisen ja käyttäytymisen osa-alueiden välillä. Kognitiivisen ja
käyttäytymisen osa-alueiden välillä ei huomattu korrelaatiota. Tutkimuksesta saadut tulokset
myötäilivät suurelta osin aikaisempia energiaymmärryksestä tehtyjä kansainvälisiä tutkimuksia.