Clarifying the air: Finnish air pollution experts and the international quest for safe air, 1940s-1970s

Abstract

The purpose of this study is to examine how and why the measurement and research of air pollution became established in Finland between the 1940s and the early 1970s. The study is concerned with the fundamental question of how our knowledge about environmental problems has been formed. The growing concern for urban air quality in the mid-twentieth century gave rise to scientific expertise on air pollution that would have a vital influence on how the problem of urban air quality was framed. By focusing on Finland and its nascent environmental health expertise this study offers a different viewpoint to the more customary focus on great industrial centres and pioneering scientific establishments. Rather than inventions, scientific breakthroughs, or disastrous pollution incidents this study examines the transnational formation of air pollution expertise and its appropriation into a country with limited resources to tackle the problems that come with being an urban industrialized society.

The focus of the examination is on the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH). More specifically this study examines the FIOH’s transnational networks and pioneering role in Finnish environmental expertise, which has hitherto received little historical scrutiny. The research is conducted by examining correspondence, publications, textbooks and other material produced by researchers in Finland and in other countries. The purpose is to analyse the ways of knowing about urban air quality by examining how knowledge about the environment and health is produced, framed and communicated.

The results of this study show how the issue of urban air quality changed due to new scientific expertise on air pollution. The complex societal problem was effectively transformed into a scientific puzzle that could be solved through the accumulation of a certain kind of knowledge. Beginning from occupational environments and industrial hygiene, the idea of managing air quality through safe levels became the cornerstone of the new air pollution research. Although originating from the United States, this idea proliferated through the novel international institutions and the transnational networks of experts. The study shows how increased scientific scrutiny of air pollution did not merely produce more knowledge, but also determined what kind of knowledge would be needed to solve the problem. The case of the FIOH shows how the ways of knowing about air pollution and the questions in need of answering were co-produced transnationally by medical and scientific disciplines, alongside the concerns of the public and the regulatory needs of a modern administration.

Väitöskirjassani tutkin, miksi ilmansaasteista tuli systemaattisen tieteellisen tutkimuksen kohde Suomessa 1940-luvun ja 1970-luvun välisellä ajanjaksolla. Tutkimukseni tarkoituksena on käsitellä ympäristöhistorian keskeistä kysymystä siitä, miten tietomme ympäristöongelmista muodostuu. Toisen maailmansodan jälkeen huoli ilmansaasteiden haitoista nousi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa uudelle tasolle. Samalla ongelmaa ratkaisemaan muodostui tieteellinen asiantuntijuus, jolla oli keskeinen merkitys ongelman määrittelyssä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uudenlainen näkökulma ilmansaasteiden historiaan tarkastelemalla suurten teollisuusmaiden sijaan ilmansaastetutkimuksen ylirajaista muodostumista ja leviämistä Suomeen. Verrattain myöhään teollistuneena ja resursseiltaan rajoittuneena maana Suomi tarjoaa paremmin yleistettävän näkökulman urbaanin teollisuusyhteiskunnan ympäristöongelmien ja niiden ratkaisemiseen historiaan.

Tutkimuksen painopiste on Työterveyslaitoksen ja sen avainhenkilöiden toiminnassa sekä kotimaassa, että kansainvälisesti. Työterveyslaitos on merkittävä, joskin vähän tunnettu toimija Suomen ympäristöhistoriassa. Se on myös modernin ilmansaastetutkimuksen pioneeri Suomessa. Tutkimus toteutetaan analysoimalla ilmansaastetutkijoiden tuottamaa aineistoa kuten julkaisuja, kirjeenvaihtoa ja oppikirjoja. Tarkoituksena on tarkastella tiedon tuottamisen proseseja ja niitä tietämisen tapoja, joilla kaupukien ilmansaasteita pyrittiin ymmärtämään.

Tutkimus osoittaa, miten ongelma kaupunki-ilman saastumisesta muuttui monitahoisesta yhteiskunnallisesta kysymyksestä tieteelliseksi arvoitukseksi, joka voitaisiin ratkaista tuottamalla tarpeeksi tietyn tyyppistä tietoa. Ilmansaasteiden tutkimus Suomessa Työterveyslaitoksen toimesta oli osa tätä ylirajaista kehitystä, jossa uusi tieteellinen asiantuntijuus nostettiin ongelman ratkaisun keskiöön. Alkaen työpaikkojen sisäilmasta 1940-luvulla, vanha epämääräinen idea puhtaan ilman terveellisestä vaikutuksesta korvattiiin idealla turvallisesta ilmasta, jota voitiin hallita tieteellisesti määritetyillä turvarajoilla. Tutkimukseni osoittaa, miten ilmansaasteiden tutkimus ei pelkästään lisännyt tietoa niiden vaikutuksista, vaan myös määritti uudelleen sen, mitä on tiedettävä, jotta ongelma voidaan ratkaista.