Varsinais-Suomen taajamien rakenteellinen ja toiminnallinen monikeskuksisuus - tarkastelussa väestö ja työpaikat 2000-luvulla
Pekonen, Aleksi (2022-03-25)
Varsinais-Suomen taajamien rakenteellinen ja toiminnallinen monikeskuksisuus - tarkastelussa väestö ja työpaikat 2000-luvulla
(25.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042530350
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042530350
Tiivistelmä
Monikeskuksisuus on ollut 2000-luvun aikana yksi merkittävimmistä aluekehityksen suuntauksista. Tyypillisesti tutkimus keskittyy suuriin kaupunkiseutuihin ja niiden keskuksista muodostuviin alueverkostoihin. Suomessa monikeskuksisuuteen liittyen on tutkittu muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseutuja. Tässä tutkimuksessa alueellisena mittakaavana on Varsinais-Suomen taajamaverkosto, joten tutkimuksen mittakaavana on laajempia alue ja suurempi määrä eri kokoisia keskuksia kuin mitä aiemmissa Suomen sisäisissä tutkimuksissa on ollut.
Rakenteellinen ja toiminnallisen monikeskuksisuus ovat ilmiön tärkeimmät ja eniten käytetyt näkökulmat, joilla ilmiötä havainnollistetaan. Rakenteellisuudella viitataan esimerkiksi väestön ja työpaikkojen tasaiseen jakautumiseen tietyllä alueella, kun taas toiminnallisuudella tarkoitetaan keskusten välisiä toiminnallisia yhteyksiä, joita voivat olla esimerkiksi työmatkat ja rahan liikkuminen. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tutkia rakenteellisen ja toiminnallisen monikeskuksisuuden ilmentymistä Varsinais-Suomen taajamaverkostossa paikkatietomenetelmien avulla. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan ajalliset muutokset, sillä tutkimuksen aineistot ovat vuosilta 2000 ja 2018. Tutkimuksen tärkeimpänä aineistona käytetään yhdyskuntarakenteen seurantaan tarkoitettuja YKR-aineistoja, joissa esitetään muun muassa väestö ja työpaikat 250m x 250m ruuduissa. Näitä aineistoja käsitellään ja analysoidaan tilastoteemakarttojen ja tilastojen, rank-size -suhdeluvun sekä virtauskarttojen avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että monikeskuksisuuden rakenteellisesta näkökulmasta tarkasteltuna Turun kaupunkiseudun rooli on kasvanut merkittävästi, mikä tarkoittaa sitä, että rakenteellisesti Varsinais-Suomen aluerakenne on mennyt kohti yksikeskuksisuutta. Toisaalta myös monet muut taajamat ovat kasvaneet, mikä taas tarkoittaa sitä, että myönteistä kehitystä on myös Turun seudun ulkopuolella. Toiminnallisesta näkökulmasta voidaan todeta, että taajamaverkoston toiminnallisuus on kasvanut ja taajamien ja kuntien välinen vuorovaikutus kasvanut, sillä työmatkaliikenteen yhteyksiä oli vuonna 2018 huomattavasti enemmän kuin vuonna 2000. Tulevaisuutta ajatellen kehitys kertoo siitä, että mahdollisesti Turun kaupunkiseudun rooli tulee kasvamaan entisestään, mutta toisaalta myös työmatkaliikenteen verkosto laajenee ja keskimääräisen työmatkan pituus kasvaa. Polycentricity has been one of the most significant trends in regional development during the 21st century. Typically, research focuses on large urban areas and regional networks. In Finland, research related to polycentricity focuses on the urban areas of Helsinki, Tampere, and Turku. In this study the regional scale is the urban network of Southwest Finland. Therefore, the study area includes centers which have not been part of the previous Finnish research. In addition, the study also deals with small centers in Finland that have not previously been studied from this perspective.
In polycentricity research, the two most important perspectives are morphological and functional polycentricity. Morphological polycentricity means a regional structure in where jobs and population are distributed throughout the region. The purpose of this study is to investigate morphological and functional polycentricity in Southwest Finland covering population, jobs, and commuting with GIS methods. Also, the differences between years 2000 and 2018 are examined. The Finnish Environment Institute SYKE's Monitoring System of Urban Structure (YKR), to which Statistics Finland has submitted data, provides data on the population, jobs, and commuting in 250m x 250m vector grids. The data is processed and analyzed using statistical thematic maps, rank size distribution and flow maps.
Results showed that the role of the urban area of Turku has grown from a morphological perspective, meaning that the regional structure of Southwest Finland in 2018 was more central than it was in 2000. On the other hand, many other urban areas have also grown, which means there is positive development outside the Turku region also. From a functional perspective it can be said that the interaction between the different centers has increased, because there have been significantly more commuting connections in 2018 than in 2000. Looking to the future, the development indicates that the role of the Turku urban area may
grow even more, but on the other hand, the commuting network will also expand, and the average commute length will increase.
Rakenteellinen ja toiminnallisen monikeskuksisuus ovat ilmiön tärkeimmät ja eniten käytetyt näkökulmat, joilla ilmiötä havainnollistetaan. Rakenteellisuudella viitataan esimerkiksi väestön ja työpaikkojen tasaiseen jakautumiseen tietyllä alueella, kun taas toiminnallisuudella tarkoitetaan keskusten välisiä toiminnallisia yhteyksiä, joita voivat olla esimerkiksi työmatkat ja rahan liikkuminen. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on tutkia rakenteellisen ja toiminnallisen monikeskuksisuuden ilmentymistä Varsinais-Suomen taajamaverkostossa paikkatietomenetelmien avulla. Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan ajalliset muutokset, sillä tutkimuksen aineistot ovat vuosilta 2000 ja 2018. Tutkimuksen tärkeimpänä aineistona käytetään yhdyskuntarakenteen seurantaan tarkoitettuja YKR-aineistoja, joissa esitetään muun muassa väestö ja työpaikat 250m x 250m ruuduissa. Näitä aineistoja käsitellään ja analysoidaan tilastoteemakarttojen ja tilastojen, rank-size -suhdeluvun sekä virtauskarttojen avulla.
Tuloksista kävi ilmi, että monikeskuksisuuden rakenteellisesta näkökulmasta tarkasteltuna Turun kaupunkiseudun rooli on kasvanut merkittävästi, mikä tarkoittaa sitä, että rakenteellisesti Varsinais-Suomen aluerakenne on mennyt kohti yksikeskuksisuutta. Toisaalta myös monet muut taajamat ovat kasvaneet, mikä taas tarkoittaa sitä, että myönteistä kehitystä on myös Turun seudun ulkopuolella. Toiminnallisesta näkökulmasta voidaan todeta, että taajamaverkoston toiminnallisuus on kasvanut ja taajamien ja kuntien välinen vuorovaikutus kasvanut, sillä työmatkaliikenteen yhteyksiä oli vuonna 2018 huomattavasti enemmän kuin vuonna 2000. Tulevaisuutta ajatellen kehitys kertoo siitä, että mahdollisesti Turun kaupunkiseudun rooli tulee kasvamaan entisestään, mutta toisaalta myös työmatkaliikenteen verkosto laajenee ja keskimääräisen työmatkan pituus kasvaa.
In polycentricity research, the two most important perspectives are morphological and functional polycentricity. Morphological polycentricity means a regional structure in where jobs and population are distributed throughout the region. The purpose of this study is to investigate morphological and functional polycentricity in Southwest Finland covering population, jobs, and commuting with GIS methods. Also, the differences between years 2000 and 2018 are examined. The Finnish Environment Institute SYKE's Monitoring System of Urban Structure (YKR), to which Statistics Finland has submitted data, provides data on the population, jobs, and commuting in 250m x 250m vector grids. The data is processed and analyzed using statistical thematic maps, rank size distribution and flow maps.
Results showed that the role of the urban area of Turku has grown from a morphological perspective, meaning that the regional structure of Southwest Finland in 2018 was more central than it was in 2000. On the other hand, many other urban areas have also grown, which means there is positive development outside the Turku region also. From a functional perspective it can be said that the interaction between the different centers has increased, because there have been significantly more commuting connections in 2018 than in 2000. Looking to the future, the development indicates that the role of the Turku urban area may
grow even more, but on the other hand, the commuting network will also expand, and the average commute length will increase.