Kielitaidon tasojen sanalliset kuvaukset kotoutumiskoulutuksen kielitaitoarvioinnin apuvälineenä
Laakso, Ida (2022-04-12)
Kielitaidon tasojen sanalliset kuvaukset kotoutumiskoulutuksen kielitaitoarvioinnin apuvälineenä
(12.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042730944
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042730944
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielitaitoarvioinnissa käytettäviä kielitaidon tasojen sanallisia kuvauksia, joiden käyttöön aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelma ohjaa. Tutkin sitä, miten kielitaidon tasojen kuvaukset toimivat kotoutumiskoulutuksen kielitaitoarvioinnin apuvälineenä ja millaisia kokemuksia kotoutumiskouluttajilla on niiden käytöstä.
Lähestyn kielitaidon tasojen sanallisia kuvauksia neljän eri tutkimuskysymyksen näkökulmasta. Tutkin sitä, kuinka yksimielisiä kotoutumiskouluttajat ovat opiskelijoiden suorituksia arvioidessaan, kun heidän pitää valita kielitaidon tasojen sanallisten kuvausten joukosta tiettyä suoritusta parhaiten kuvaava kriteeri. Tämän lisäksi tarkastelen sitä, miten arvioitavien suoritusten tai kielitaidon tasojen sanallisten kuvausten kielelliset piirteet vaikuttavat annettuihin arvioihin ja niissä ilmenevään vaihteluun. Tarkastelen myös sitä, onko vastaajien työ- ja arviointikokemuksella tai koulutuksella yhteyttä annettuihin arvioihin. Lopuksi analysoin kotoutumiskouluttajien kokemuksia ja ajatuksia kielitaidon tasojen sanallisiin kuvauksiin liittyen.
Tutkimusaineistoni on kaksiosainen. Varsinainen tutkimusaineistoni koostuu kotoutumiskouluttajille suunnatun kyselyn vastauksista. Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajat arvioivat opiskelijoiden suorituksia kielitaidon tasojen kuvausten avulla. Kyselyn toisessa osassa kotoutumiskouluttajat voivat jakaa kokemuksiaan kielitaidon tasojen kuvausten käytöstä vastaamalla avoimiin kysymyksiin. Kyselyn ja samalla oman tutkielmani aineistona ovat myös kotoutumiskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta kerätyt kirjoitelmat, joita kotoutumiskouluttajat arvioivat kyselyyn vastatessaan.
Analysoin kyselyn vastauksia sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällinen näkökulma korostuu silloin, kun tutkin, kuinka paljon vaihtelua opiskelijoiden kirjoitustaitoa koskevissa arvioissa esiintyy. Vastauksissa esiintyvän vaihtelun taustasyitä pohtiessani tutkimusote on laadullinen, sillä tarkastelen sisältölähtöisesti vertaillen opiskelijoiden kirjoitelmia ja kielitaidon tasojen sanallisia kuvauksia. Analysoin myös avoimia vastauksia laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni keskeisimpänä tuloksena on havainto siitä, että kotoutumiskouluttajat eivät ole kielitaidon tasojen sanallisiin kuvauksiin pohjautuvissa arvioissaan yksimielisiä. Vaihtelevat arviot ja kouluttajien omat kokemukset osoittavat, että kielitaidon tasojen sanalliset kuvaukset ovat niin ilmauksiltaan kuin sisällöltäänkin monitulkintaisia. Ne eivät yksin riitä arvioinnin objektiivisuuden takaajiksi. Ne eivät myöskään sovellu kaikkien tekstien arviointiin samalla tavalla, vaan joitakin suorituksia on toisia vaikeampi suhteuttaa kriteereihin. Myös kouluttajat itse kokevat, että subjektiivisuus on aina mukana arviointia tehtäessä ja kielitaidon tasojen sanallisia kuvauksia tulkittaessa.
Kotoutumiskoulutuksen tarve ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, joten siihen liittyvän kielitaitoarvioinnin tutkiminen ja kehittäminen on tärkeää. Arviointikriteerien muotoilua ja niiden käytön ohjausta on syytä pohtia uusia aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmia laadittaessa, jotta arvioinnin reliabiliteetti, validiteetti ja eettisyys toteutuisivat.
Lähestyn kielitaidon tasojen sanallisia kuvauksia neljän eri tutkimuskysymyksen näkökulmasta. Tutkin sitä, kuinka yksimielisiä kotoutumiskouluttajat ovat opiskelijoiden suorituksia arvioidessaan, kun heidän pitää valita kielitaidon tasojen sanallisten kuvausten joukosta tiettyä suoritusta parhaiten kuvaava kriteeri. Tämän lisäksi tarkastelen sitä, miten arvioitavien suoritusten tai kielitaidon tasojen sanallisten kuvausten kielelliset piirteet vaikuttavat annettuihin arvioihin ja niissä ilmenevään vaihteluun. Tarkastelen myös sitä, onko vastaajien työ- ja arviointikokemuksella tai koulutuksella yhteyttä annettuihin arvioihin. Lopuksi analysoin kotoutumiskouluttajien kokemuksia ja ajatuksia kielitaidon tasojen sanallisiin kuvauksiin liittyen.
Tutkimusaineistoni on kaksiosainen. Varsinainen tutkimusaineistoni koostuu kotoutumiskouluttajille suunnatun kyselyn vastauksista. Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajat arvioivat opiskelijoiden suorituksia kielitaidon tasojen kuvausten avulla. Kyselyn toisessa osassa kotoutumiskouluttajat voivat jakaa kokemuksiaan kielitaidon tasojen kuvausten käytöstä vastaamalla avoimiin kysymyksiin. Kyselyn ja samalla oman tutkielmani aineistona ovat myös kotoutumiskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta kerätyt kirjoitelmat, joita kotoutumiskouluttajat arvioivat kyselyyn vastatessaan.
Analysoin kyselyn vastauksia sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällinen näkökulma korostuu silloin, kun tutkin, kuinka paljon vaihtelua opiskelijoiden kirjoitustaitoa koskevissa arvioissa esiintyy. Vastauksissa esiintyvän vaihtelun taustasyitä pohtiessani tutkimusote on laadullinen, sillä tarkastelen sisältölähtöisesti vertaillen opiskelijoiden kirjoitelmia ja kielitaidon tasojen sanallisia kuvauksia. Analysoin myös avoimia vastauksia laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimukseni keskeisimpänä tuloksena on havainto siitä, että kotoutumiskouluttajat eivät ole kielitaidon tasojen sanallisiin kuvauksiin pohjautuvissa arvioissaan yksimielisiä. Vaihtelevat arviot ja kouluttajien omat kokemukset osoittavat, että kielitaidon tasojen sanalliset kuvaukset ovat niin ilmauksiltaan kuin sisällöltäänkin monitulkintaisia. Ne eivät yksin riitä arvioinnin objektiivisuuden takaajiksi. Ne eivät myöskään sovellu kaikkien tekstien arviointiin samalla tavalla, vaan joitakin suorituksia on toisia vaikeampi suhteuttaa kriteereihin. Myös kouluttajat itse kokevat, että subjektiivisuus on aina mukana arviointia tehtäessä ja kielitaidon tasojen sanallisia kuvauksia tulkittaessa.
Kotoutumiskoulutuksen tarve ja merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, joten siihen liittyvän kielitaitoarvioinnin tutkiminen ja kehittäminen on tärkeää. Arviointikriteerien muotoilua ja niiden käytön ohjausta on syytä pohtia uusia aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmia laadittaessa, jotta arvioinnin reliabiliteetti, validiteetti ja eettisyys toteutuisivat.