Erikoissairaanhoidon yksiköiden hoitoonpääsytietojen hallinta
Kuusisto, Max (2022-04-22)
Erikoissairaanhoidon yksiköiden hoitoonpääsytietojen hallinta
(22.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042730932
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042730932
Tiivistelmä
Hoitotakuun avulla on monissa maissa pyritty ehkäisemään pitkiä terveydenhuollon odotusaikoja. Hoitotakuun tarkoituksena on taata potilaalle enimmäisodotusaika, jonka aikana potilaan tulee saada hoitoa tulotasoon tai ikään katsomatta. Vaikka hoitotakuu perustuu Suomessa lakiin, potilaiden odotusajat ovat ylittäneet enimmäisajan erityisesti kiireettömässä erikoissairaanhoidossa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Suomen kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietojen kerääminen on järjestetty ja minkälaisia haasteita tiedonhallintaan liittyy. Tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä institutionaalista teoriaa. Institutionaalisen teorian ydinidea on, että instituutioihin kohdistuu kolme muutospainetta – pakottava muutospaine, jäljittelevät prosessit ja normatiivinen muutospaine – jotka kaikki muokkaavat instituutioita toistensa kaltaisiksi.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin käyttäen niin sanottua snowballing-menetelmää, jossa analysoidaan tutkimuksessa käytetyn julkaisun lähdeluetteloa sekä viittauksia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui kolme henkilöä kolmesta eri viranomaislaitoksesta.
Valtaosa haastatteluissa havaituista muutospaineista on pakottavia, kuten lakeja, sääntöjä ja ohjeita, jotka muodostavat kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietojen keräämiselle ja hallinnalle reunaehdot. Havaittuja syitä pakottaville muutospaineille ovat sairaanhoitopiirien haasteet tietojen kirjaamisessa, tietojen reaaliaikaisuus ja saatavuus, konservatiiviset enimmäisodotusajat sekä verrattain hidas valvontaprosessi suhteessa nopeasti muuttuvaan palveluiden tarjoajien ympäristöön. Jäljitteleviä prosesseja ja normatiivisia muutospaineita haastatteluissa ei juuri havaittu. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että tulevaisuuden muutospaineet tulevat todennäköisesti pysymään pakottavina, sillä vuoden 2023 alusta siirrytään hyvinvointialueisiin ja valvonnassa tulee luultavasti tapahtumaan rakenteellisia muutoksia. Tutkimuksessa havaitut seikat ovat pääosin yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa. Suomen hoitotakuujärjestelmän toiminnasta ja hoitoonpääsytietojen hallinnasta tutkimus kuitenkin tuotti uutta, kiinnostavaa, tietoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Suomen kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietojen kerääminen on järjestetty ja minkälaisia haasteita tiedonhallintaan liittyy. Tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä institutionaalista teoriaa. Institutionaalisen teorian ydinidea on, että instituutioihin kohdistuu kolme muutospainetta – pakottava muutospaine, jäljittelevät prosessit ja normatiivinen muutospaine – jotka kaikki muokkaavat instituutioita toistensa kaltaisiksi.
Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin käyttäen niin sanottua snowballing-menetelmää, jossa analysoidaan tutkimuksessa käytetyn julkaisun lähdeluetteloa sekä viittauksia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden avulla. Haastatteluihin osallistui kolme henkilöä kolmesta eri viranomaislaitoksesta.
Valtaosa haastatteluissa havaituista muutospaineista on pakottavia, kuten lakeja, sääntöjä ja ohjeita, jotka muodostavat kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietojen keräämiselle ja hallinnalle reunaehdot. Havaittuja syitä pakottaville muutospaineille ovat sairaanhoitopiirien haasteet tietojen kirjaamisessa, tietojen reaaliaikaisuus ja saatavuus, konservatiiviset enimmäisodotusajat sekä verrattain hidas valvontaprosessi suhteessa nopeasti muuttuvaan palveluiden tarjoajien ympäristöön. Jäljitteleviä prosesseja ja normatiivisia muutospaineita haastatteluissa ei juuri havaittu. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että tulevaisuuden muutospaineet tulevat todennäköisesti pysymään pakottavina, sillä vuoden 2023 alusta siirrytään hyvinvointialueisiin ja valvonnassa tulee luultavasti tapahtumaan rakenteellisia muutoksia. Tutkimuksessa havaitut seikat ovat pääosin yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa. Suomen hoitotakuujärjestelmän toiminnasta ja hoitoonpääsytietojen hallinnasta tutkimus kuitenkin tuotti uutta, kiinnostavaa, tietoa.