Eteisvärinän F-aalto - Perussairaudet sileän ja karkean F-aallon taustalla
Niemelä, Eelis (2022-04-25)
Eteisvärinän F-aalto - Perussairaudet sileän ja karkean F-aallon taustalla
(25.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831172
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042831172
Tiivistelmä
Tausta: Eteisvärinä on sydämen yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, johon liittyy huomattavaa sairastuvuutta sekä kuolleisuutta. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistele synkronoidusti ja tehokkaasti, vaan sähköinen ja mekaaninen toiminta on epätasaista ja epäsäännöllistä. Eteisten sähköistä toimintaa voidaan tarkastella 12-kytkentäisen EKG:n F-aallosta (Fibrillatory wave). F- aalto voidaan jakaa sileään ja karkeaan alatyyppiin sydänfilmissä nähtävän eteisvärinäaallon amplitudin korkeuden perusteella. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, eroavatko sileää ja karkeaa F-aaltoa ilmentävät ryhmät toisistaan erilaisten kliinisten tekijöiden suhteen.
Metodit: Yhteensä 1618 eteisvärinäpotilaan sydänfilmi analysoitiin, alun perin potilaat olivat osa Finnish Cardioversion (FINCV) 1 ja 2 tutkimusta. Sydänfilmin eteisvärinäaallon amplitudin perusteella potilaat jaettiin sileään ja karkeaan ryhmään: amplitudin ollessa ≥1.0 mm luokiteltiin potilas karkeaan ryhmään, ja amplitudin ollessa <1.0 mm potilas lukeutui sileään ryhmään. Tässä tutkimuksessa tutkimme perinteisen 1.0 mm raja-arvon lisäksi karkean ja sileän eteisvärinäpopulaation eroavaisuuksia uudella raja-arvolla: karkea ≥0.5 mm< sileä.
Tulokset: 1618 potilaasta 970 (60 %) ilmensi sileää eteisvärinää, 648 ilmentäessä karkeaa. Sileää eteisvärinän F-aaltoa ilmentävät potilaat olivat merkittävästi karkean ryhmän potilaita vanhempia (63.68 ± 12.3, 62.0 ± 12.2, p=0.007). Lisäksi sileällä ryhmällä persistoiva eteisvärinä (77.5 %) oli merkittävästi karkean ryhmän (58.4 %) vastaavaa yleisempää, p<0.001. Vasemman kammion hypertrofia oli yleisempää karkealla ryhmällä (p=0.009). Raja-arvon ollessa 0.5 mm, 174 (10.8 %) potilasta ilmensi sileää eteisvärinää ja 1444 potilasta karkeaa. Potilasryhmien välillä ilmeni tilastollisesti merkitsevä ero eteisvärinän kestossa: sileää eteisvärinää ilmentävillä potilailla persistoivaa eteisvärinää esiintyi 82.4 %:lla, kun taas karkeassa ryhmässä vastaava luku oli 68.5 % (p<0.001).
Johtopäätökset: Eteisvärinän F-aallon sileä muoto oli yhteydessä vanhempaan ikään sekä eteisvärinän pidempään kestoon, kun taas vasemman kammion hypertrofia puolsi karkeaa eteisvärinää.
Metodit: Yhteensä 1618 eteisvärinäpotilaan sydänfilmi analysoitiin, alun perin potilaat olivat osa Finnish Cardioversion (FINCV) 1 ja 2 tutkimusta. Sydänfilmin eteisvärinäaallon amplitudin perusteella potilaat jaettiin sileään ja karkeaan ryhmään: amplitudin ollessa ≥1.0 mm luokiteltiin potilas karkeaan ryhmään, ja amplitudin ollessa <1.0 mm potilas lukeutui sileään ryhmään. Tässä tutkimuksessa tutkimme perinteisen 1.0 mm raja-arvon lisäksi karkean ja sileän eteisvärinäpopulaation eroavaisuuksia uudella raja-arvolla: karkea ≥0.5 mm< sileä.
Tulokset: 1618 potilaasta 970 (60 %) ilmensi sileää eteisvärinää, 648 ilmentäessä karkeaa. Sileää eteisvärinän F-aaltoa ilmentävät potilaat olivat merkittävästi karkean ryhmän potilaita vanhempia (63.68 ± 12.3, 62.0 ± 12.2, p=0.007). Lisäksi sileällä ryhmällä persistoiva eteisvärinä (77.5 %) oli merkittävästi karkean ryhmän (58.4 %) vastaavaa yleisempää, p<0.001. Vasemman kammion hypertrofia oli yleisempää karkealla ryhmällä (p=0.009). Raja-arvon ollessa 0.5 mm, 174 (10.8 %) potilasta ilmensi sileää eteisvärinää ja 1444 potilasta karkeaa. Potilasryhmien välillä ilmeni tilastollisesti merkitsevä ero eteisvärinän kestossa: sileää eteisvärinää ilmentävillä potilailla persistoivaa eteisvärinää esiintyi 82.4 %:lla, kun taas karkeassa ryhmässä vastaava luku oli 68.5 % (p<0.001).
Johtopäätökset: Eteisvärinän F-aallon sileä muoto oli yhteydessä vanhempaan ikään sekä eteisvärinän pidempään kestoon, kun taas vasemman kammion hypertrofia puolsi karkeaa eteisvärinää.