Kääntäjän ja toimeksiantajan välinen suhde. Kääntäjä käännösprosessia ohjailevana asiantuntijana
Lahti, Mirka (2008-04-01)
Kääntäjän ja toimeksiantajan välinen suhde. Kääntäjä käännösprosessia ohjailevana asiantuntijana
Lahti, Mirka
(01.04.2008)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050231763
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050231763
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa on pohdittu toimeksiantajaa ja hänen rooliaan käännösprosessissa sekä valotettu tämän roolin kehittämismahdollisuuksia. Lähtökohtana on (asiatekstin)kääntäjä. Kääntäjä on keskeisessä asemassa toimeksiantajan roolin kehittämisessä, koska kääntäjä on itse oman alansa asiantuntija. Siksi kääntäjä on myös asiantuntija siinä, kuinka kääntäjän ja toimeksiantajan roolia voi kehittää ja miten se tehdään.
Tarkastelun pohjana on Justa Holz-Mänttärin ja Katharina Reißin käännösteoriat sekä asiantuntijapalveluiden ja laadun määritykset. Tutkielmassa on tarkasteltu myös käännöspalvelustandardin SFS-EN 15038 vaikutuksia sekä eri kääntäjäjärjestöjen pyrkimyksiä ohjeistaa toimeksiantajien toimintaa.
Käännöstieteessä ja kääntäjän arjessa kääntämistä pidetään usein kääntäjän ja tekstin välisenä ongelmana. Monesti kohdetekstin onnistuminen on kuitenkin kiinni nimenomaan kääntäjän ja toimeksiantajan henkilökohtaisesta panostuksesta käännösprosessiin. Toimeksiantaja ja kääntäjä ovat tärkeimmät tekijät käännöksen tuotannossa.
Toimeksiantajat saavat parempia käännöksiä ainoastaan tulemalla lähemmäksi kääntäjiä. Tällöin kääntäjien on tultava toimeksiantajiaan vastaan. Hyvän käännöksen tuottamiseen kääntäjät tarvitsevat kaiken mahdollisen tiedon. Lähtökohtana ja tavoitteena käännösprosessissa tulisi olla, että toimeksiantaja osallistuisi prosessin kaikkiin vaiheisiin. Tällöin toimeksiantajan rooli on määrittää käännöstyön skopos ja antaa ohjeita, toimittaa lähtöteksti, toimittaa oheismateriaalia, varata käännöstyölle riittävästi aikaa, osallistua arviointiin ja maksaa palkkio.
Tuotantoprosessin aikana asiakasta ohjataan vuorovaikutussuhdeohjauksena, jolloin yhteyshenkilö (kääntäjä tai koordinaattori) toimii ohjaustehtävässä. Asiakkaan ohjaamisen tarkoituksena on parantaa palvelun laatua. Ohjauksen tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan asiakkaan laatukriteereihin sekä kytkeä asiakas prosessiin siten, että hän kokee saavansa kriteerit täyttävää palvelua.
Asiakkaan eli toimeksiantajan ohjailussa voidaan keskittyä kolmeen päätavoitteeseen: muovataan realistisia odotuksia tai korjataan epärealistisia (vrt. aikataulu ja hinta), korostetaan kommunikaatiota sekä palvelun tuottamisen aikana että sen jälkeen (esim. terminologinen apu) ja pyritään asiakkaan tyytyväisyyteen eikä pelkästään palveluntuottajan. Kommunikaatio on ohjailussa avainsana.
Tarkastelun pohjana on Justa Holz-Mänttärin ja Katharina Reißin käännösteoriat sekä asiantuntijapalveluiden ja laadun määritykset. Tutkielmassa on tarkasteltu myös käännöspalvelustandardin SFS-EN 15038 vaikutuksia sekä eri kääntäjäjärjestöjen pyrkimyksiä ohjeistaa toimeksiantajien toimintaa.
Käännöstieteessä ja kääntäjän arjessa kääntämistä pidetään usein kääntäjän ja tekstin välisenä ongelmana. Monesti kohdetekstin onnistuminen on kuitenkin kiinni nimenomaan kääntäjän ja toimeksiantajan henkilökohtaisesta panostuksesta käännösprosessiin. Toimeksiantaja ja kääntäjä ovat tärkeimmät tekijät käännöksen tuotannossa.
Toimeksiantajat saavat parempia käännöksiä ainoastaan tulemalla lähemmäksi kääntäjiä. Tällöin kääntäjien on tultava toimeksiantajiaan vastaan. Hyvän käännöksen tuottamiseen kääntäjät tarvitsevat kaiken mahdollisen tiedon. Lähtökohtana ja tavoitteena käännösprosessissa tulisi olla, että toimeksiantaja osallistuisi prosessin kaikkiin vaiheisiin. Tällöin toimeksiantajan rooli on määrittää käännöstyön skopos ja antaa ohjeita, toimittaa lähtöteksti, toimittaa oheismateriaalia, varata käännöstyölle riittävästi aikaa, osallistua arviointiin ja maksaa palkkio.
Tuotantoprosessin aikana asiakasta ohjataan vuorovaikutussuhdeohjauksena, jolloin yhteyshenkilö (kääntäjä tai koordinaattori) toimii ohjaustehtävässä. Asiakkaan ohjaamisen tarkoituksena on parantaa palvelun laatua. Ohjauksen tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan asiakkaan laatukriteereihin sekä kytkeä asiakas prosessiin siten, että hän kokee saavansa kriteerit täyttävää palvelua.
Asiakkaan eli toimeksiantajan ohjailussa voidaan keskittyä kolmeen päätavoitteeseen: muovataan realistisia odotuksia tai korjataan epärealistisia (vrt. aikataulu ja hinta), korostetaan kommunikaatiota sekä palvelun tuottamisen aikana että sen jälkeen (esim. terminologinen apu) ja pyritään asiakkaan tyytyväisyyteen eikä pelkästään palveluntuottajan. Kommunikaatio on ohjailussa avainsana.