Agency as polyphony: Student and primary teachers' narration embedded in theory and practice

Abstract

This dissertation examines student and primary teachers' agency in integrating theory and practice. To educate future citizens who act in a complex world of global challenges, primary teachers must learn to integrate research-generated knowledge taught in teacher education and their practical work in schools. Hence, more research-based teacher education programmes have been developed and learning research skills has been emphasised. However, the role of agency in this regard has remained understudied. Previous research has indicated that agency, referring to the power to act and choose one's actions, is important in learning and well-being in general. In this dissertation, a narrative approach to agency is used to examine how different linguistic expressions become used and selected in student and primary teachers' narration in their written texts and interviews.

The dissertation consists of three sub-studies in the context of Finnish researchbased teacher education. These sub-studies utilised student teachers' study reports where student teachers reflected on the significance of research skills in their teaching practice period (studies I–II) and primary teachers' interviews on their teacher education and work (study III). Study I examined student teachers' agency when research skill studies and a teaching practice period were integrated. The study utilised a linguistic method to interpret expectations from text and the metaphor of voice by Bakhtin, bringing forth various voices. The study revealed that the student teachers utilised contradictory voices to make sense of research skills. The findings illustrated voices of enthusiasm, uncertainty, rejection, and anticipation, which implied enacted, limited, opposing, and open qualities of agency.

Study II utilised the concept of epistemic agency to examine how student teachers oriented themselves towards knowledge when engaging with research skills. The analysis was performed from the perspective of small stories, which also grasps the parts of narration that may not conventionally be understood as narratives. Student teachers were found to orient their epistemic agency to their own professional development, towards understanding the pupils and their backgrounds, to the educational research literature, and to the everyday life of school. The study revealed the multiple ways student teachers can utilise research skills and highlightedthe need to make epistemic agency and relationships to knowledge visible for student teachers in research courses.

Study III examined primary teachers' agency through relational sociology by exploring agency through relationships. The study analysed master- and counternarratives to reveal how agency arouses from taking a stand on prevailing narratives. The study illustrated three relational aspects of agency: political, cultural, and epistemic. Finnish teachers have been claimed to be autonomous, but the study illuminated how their agency is not self-evident but forms through relationships with the prevailing circumstances.

The dissertation provides a theoretical contribution by conceptualising agency as a polyphony of multiple voices implying diverse qualities of action. This conceptualisation is especially needed in the development of Finnish primary teacher education. The programmes are popular, and only the most suitable candidates are chosen whence follows that all of them have good opportunities to succeed in teachers' work. Acknowledging that agency includes tensions and is always incomplete enables the analysis of issues that require development. In addition, the dissertation develops post-structuralist methodologies to examine agency in narration by bringing forth that teachers use various linguistic expressions that are not inherently personal but entwined with cultural narratives.

The dissertation illustrates the knowledge work that student and primary teachers do as they tailor knowledge for their own purposes and apply it from one institutional context to another. In conclusion, integrating theory and practice in teacher education requires taking into account student teachers' agency. In the integration, learning research skills plays a strong role because research skills help in understanding how research-generated knowledge is borne, what it signifies, and how it can be applied in teachers' work. In this sense, integrating theory and practice also enables agency.

Tässä väitöskirjassa tutkitaan luokanopettajaopiskelijoiden ja luokanopettajien toimijuutta teorian ja käytännön yhteensovittamisessa. Luokanopettajan työ tulevien kansalaisten kasvattamisessa nykypäivän kompleksiseen ja globaaliin yhteiskuntaan edellyttää luokanopettajakoulutuksessa opetettavan tutkitun tiedon ja luokanopettajan käytännön työn yhteensovittamista. Opettajankoulutuksen tutkimusperustaisuutta onkin vahvistettu ja tutkimustaitojen merkitystä korostettu. Siitä huolimatta toimijuuden merkitys on jäänyt tutkimuksessa vähälle huomiolle. Toimijuudella tarkoitetaan yleisesti ottaen mahdollisuuksia toimia ja valita toimintatapansa, ja se on aikaisempien tutkimusten mukaan tärkeää niin oppimisen kuin hyvinvoinninkin kannalta. Väitöskirjassa hyödynnetään narratiivista eli kerronnallista otetta ja tutkitaan opettajaopiskelijoiden ja luokanopettajien kielellisiä valintoja ja valikoitumisia heidän teksteissään ja haastattelupuheessaan.

Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta koskien suomalaista tutkimusperustaista luokanopettajakoulutusta. Osatutkimusten aineistoina oli opettajaopiskelijoiden harjoitteluraportteja, joissa he reflektoivat tutkimustaitojen merkitystä opetusharjoittelussa (tutkimukset I–II) sekä luokanopettajien haastatteluja opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä (tutkimus III). Tutkimuksessa I selvitettiin opettajaopiskelijoiden toimijuutta tutkimustaitojen opiskelun ja opetusharjoittelun yhdistämisessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin lingvististä menetelmää odotusten tulkitsemiseen kielestä sekä bakhtinilaista äänen metaforaa, joka tuo esille äänten moninaisuuden. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat käyttivät osin ristiriitaisia ääniä hahmottaessaan tutkimustaitojen merkitystä. Aineistosta tunnistettiin innostuneisuuden, epävarmuuden, torjumisen ja toiveikkuuden äänet, jotka ilmensivät toteutuneen, rajoittuneen, vastustavan ja avoimen toimijuuden sävyjä.

Tutkimuksessa II käytettiin episteemisen toimijuuden käsitettä, joka suuntaa toimijuuden tarkastelun tietoon ja tietämiseen. Analyysissä hyödynnettiin pienten kertomusten näkökulmaa, joka ohjaa tarkastelemaan myös sellaisia kerronnan kohtia, jotka eivät täytä vakiintuneita kertomuksen määrittelyjä. Tutkimuksessa havaittiin, että opettajaopiskelijoiden episteeminen toimijuus suuntautui heidän omaan ammatilliseen kehittymiseensä, heidän opettamaansa luokkaan ja oppilaiden taustojen ymmärtämiseen, kasvatustieteelliseen tutkimuskirjallisuuteen sekä koulunarkeen. Tutkimus paljasti moninaiset tavat, joilla opettajaopiskelijat hyödyntävät tutkimustaitoja. Se toi esille tarpeen tehdä tutkimusopinnoissa näkyväksi episteemistä toimijuutta sekä opettajaopiskelijoiden tietoa ja tietämistä koskevia suhteita.

Tutkimus III lähestyi työssä olevien luokanopettajien toimijuutta relationaalisen sosiologian avulla: toimijuutta tutkittiin suhteiden kautta. Analyysimenetelmänä käytetty myötä- ja vastakertomusten analyysi paljasti, miten toimijuus ilmenee, kun opettajat ottavat puheessaan kantaa vallitseviin kertomuksiin. Tutkimuksen tuloksena esitettiin kolme kategoriaa suhteista, joissa toimijuus ilmeni: poliittinen, kulttuurinen ja episteeminen. Tutkimus havainnollisti, miten suomalaisten, varsin autonomisessa asemassa olevien opettajien toimijuus ei ole annettua vaan muodostuu suhteissa vallitseviin yhteiskunnallisiin oloihin.

Väitöstutkimus luo uutta ymmärrystä käsitteellistämällä toimijuuden moniäänisyytenä, joka sisältää erilaisia toiminnan sävyjä. Tämä määritelmä on erityisen hyödyllinen suomalaisen luokanopettajankoulutuksen kehittämisessä. Luokanopettajan koulutus on suosittua ja sinne valitaan vain soveltuvimmat, minkä seurauksena kaikilla luokanopettajaopiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet menestyä opettajan työssä. Huomioimalla, että toimijuuteen sisältyy jännitteitä, ja että se on aina keskeneräistä, päästään tarkastelemaan niitä kohtia, jotka vaativat kehittämistä. Samalla väitöstutkimus kehittää jälkistrukturalistisia kerronnallisia menetelmiä, joissa kielellisiä valintoja tai valikoitumisia ei nähdä pelkästään henkilökohtaisina vaan kietoutuneina kulttuurisiin kertomisen tapoihin.

Väitöstutkimus osoittaa, miten luokanopettajaopiskelijat ja luokanopettajat työstävät tietoa muokkaamalla sitä omaan käyttöönsä ja siirtämällä sitä kontekstista toiseen. Johtopäätöksenä on, että teorian ja käytännön yhteensovittamiseksi on kiinnitettävä huomiota opettajaopiskelijoiden toimijuuteen. Yhteensovittamisessa tutkimustaitojen opiskelulla on suuri merkitys, sillä tutkimustaidot auttavat opettajaopiskelijoita hahmottamaan tutkitun tiedon merkitystä, syntymistä ja soveltamista opetusalalla. Tällä tavoin teorian ja käytännön yhteensovittaminen myös mahdollistaa toimijuutta.