Opetuksellisen, viihteellisen ja väkivaltaisen mediasisällön käyttö 7-13-vuotiailla

Abstract

Suomalaiset mediatutkimukset tutkimukset pyrkivät laajaan yleiskatsaukseen lasten mediankäytöstä. Tästä syystä ne eivät kykene syvälliseen analyysiin lasten mediankäytöstä. Tämän pro gradu - tutkielman tarkoituksena on paikata tätä puutetta ja tarjota yksi näkökulma lasten mediankäytön tarkasteluun.

Tutkimuksessa tutkittiin 7–13-vuotiaiden lasten digitaalista mediankäyttöä ja selvitettiin, mihin laatukategoriaan lapset sijoittavat käyttämäänsä mediasisältöä. Mediasisältö jaettiin kolmeen laatukategoriaan, jotka ovat opetuksellinen, viihteellinen ja väkivaltainen mediasisältö. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin merkitsevimpiä eroja mediasisällön käytössä tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 67 vastaajaa, jotka olivat iältään 7–13-vuotiaita. Osallistujat olivat kotoisin Keski-Suomesta, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-lomakkeella joulukuusta 2021 alkaen helmikuuhun 2022. Aineisto analysoitiin tilastollisella analyysilla, jossa tarkasteltiin mediasisällön käytön jakautumista kategorioittain ja sukupuolen mukaan.

Tulokset osoittivat, että ajallisesti viihteellistä mediasisältöä käytettiin eniten. Oppimiseen käytettiin useimmin YouTubea, Googlea tai muuta hakupalvelua sekä Wikipediaa. Viihteellisen mediasisällön näkökulmasta suosituimpia sovelluksia ja sisältöjä olivat YouTube, kännykkäpelit, elokuvat, musiikki ja konsolipelit. Väkivaltaista mediasisältöä käsittelevään kysymykseen jätti vastaamatta 20 osallistujaa. Väkivaltaa havaittiin useimmin elokuvissa, YouTubessa, sarjoissa ja konsolipeleissä. Merkitsevimmät erot tyttöjen ja poikien välillä havaittiin väkivaltaisen mediasisällön käytössä. Pojat altistuivat ajallisesti tyttöjä enemmän väkivaltaiselle mediasisällölle ja he havaitsivat YouTubessa enemmän väkivaltaa. Lisäksi pojat käyttivät tyttöjä enemmän YouTubea ja Wikipediaa oppimiseen. Tytöt kuuntelivat musiikkia poikia enemmän. Tyttöjen ja poikien väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä.

Väkivalta saattaa hämmentää lapsia ja väkivalta käsitteenä saattaa olla heille epäselvä. Siksi 7–13- vuotiaiden kanssa tulisi käsitellä väkivaltaa käsitteenä ja sen ilmenemismuotoja eri mediasisällöissä. Jos lapset eivät opi tunnistamaan väkivaltaa, he saattavat alkaa pitää sitä hyväksyttävänä tapana ratkaista konflikteja. Vastaisuudessa tulisi tutkia, millaisia käsityksiä lapset liittävät väkivaltaan ja väkivaltaiseen mediasisältöön.

Mediasisällön laatukategoriat kaipaavat päivittämistä, jotta niiden avulla olisi mahdollista kuvata mediankäytön moniulotteisuutta, kuten vuorovaikutusta. Lapsia tulisi tutkia median aktiivisina käyttäjinä eikä vain mediasisällölle altistuvina yksilöinä.