Valistuksen perinnöt: Suomen Filosofisen Yhdistyksen kollokvion esitelmiä

Abstract

Valistuksen perinnöt -kokoelman kirjoitukset pohjautuvat Suomen Filosofisen Yhdistyksen samannimisessä kollokviossa Turussa 12.–13.8.2021 pidettyihin esitelmiin. Kiitos kuuluu seuraaville: järjestelytoimikunnalle tapahtuman järjestämisestä, Turun yliopistolle tiloista ja tekniikasta, filosofian oppiaineen tutkijoille puheenjohtajuuksista sekä erityisesti tietenkin esitelmöitsijöille ja yleisölle.

Vuonna 2020 alkanut koronapandemia varjosti kollokvion järjestämistä. Perinteisesti tammikuussa pidettäväksi suunniteltu tapahtuma siirrettiin vallitsevan tautitilanteen takia elokuulle. Kollokvio päädyttiin lopulta pitämään ensimmäistä kertaa niin sanottuna hybriditapahtumana. Osa esitelmistä pidettiin luentosaleissa paikan päällä, osa etäyhteyden välityksellä. Paikan päällä Publicumissa oli kumpanakin päivänä parikymmentä osallistujaa maskeissaan. Zoom-yhteyden kautta esitelmiä seurasi parhaimmillaan useita kymmeniä. Muutamista pienistä teknisistä vastoinkäymisistä huolimatta kompromissiratkaisu vaikutti riittävän onnistuneelta järjestäjien saadessa kiitosta sekä mahdollisuudesta osallistua kollokvioon perinteiseen tapaan että mahdollisuudesta osallistua kollokvioon etänä. Toki tapahtuman yhteisöllisyys jäi aikaisempia kollokvioita vaillinaisemmaksi, kun keskustelu ei aivan samalla tavalla voinut jatkua tauoilla, eikä kollokvioillallistakaan voitu vallitsevissa olosuhteissa järjestää.

Yhteensä kollokviossa pidettiin 30 esitelmää, joista kolmasosa löytyy artikkelimuotoon viimeisteltyinä tästä kokoelmasta. Osassa kokoelman kirjoituksissa tarkastellaan valistusta ja sen perintöä klassikkotutkimuksesta käsin, osassa valistuksen projektiin liittyvät kysymykset ja mahdolliset ongelmat tuodaan tähän päivään. Useissa kirjoituksissa nämä kaksi näkökulmaa yhdistyvät. Tämä on luontevaa, sillä valistuksella ei tarkoiteta vain 1600-luvun lopulta 1700-luvun loppuun sijoittuvaa aatehistoriallista ajanjaksoa, joka monin tavoin uudelleen määritti varsinkin eurooppalaista yhteiskuntaelämää. Kyse on myös idearyppäästä, joka perustavalla tavalla määrittää edelleen yhteiskuntaamme, sen instituutioita ja ylipäätään tapaamme suhtautua erilaisiin sosiaalisiin, poliittisiin ja filosofisiin kysymyksiin. Saman-aikaisesti valistuksen perintö näyttäytyy jännitteisenä: Ovatko valistuksen ihanteet ja päämäärät, kuten kansalaisten perusvapaudet ja -oikeudet tai yleispätevien totuuksien tavoittelu, kenties uhattuina tänä päivänä? Miten valistuksen projektiin ylipäätään tulisi suhtautua 2000-luvulla? Valistus ei toisaalta ole koskaan ollut sen enempää aatteellisesti kuin siihen liitetyiltä ideoiltaankaan yhtenäinen tai selvärajainen hanke. Valistuksen perintö on pikemminkin hajanainen kuin ehyt – juuri tästä syystä järjestelytoimikunta päätyi kollokvion nimessä korostamaan hiukan suomen kielen konventioiden vastaisesti valistuksen perintöjä.

Valistuksen moniulotteisuus korostui myös kollokvioesitelmissä ja näkyy siten myös tämän kokoelman sisällössä. Valistuksen projektia voidaan tarkastella useista eri näkökulmista, mikä tarjoaa erinomaiset puitteet monipuolisille filosofisille pohdinnoille. Kokoelman kirjoituksissa tarkastellaan muun muassa sukupuolten välistä tasa-arvoa, rationaalisuuden vaatimusta, metafysiikan asemaa suhteessa valistukseen, valistusajattelija Anders Chydeniuksen elämää ja oikeusajattelua, Hegelin valistuskritiikkiä, anarkismin perinnettä, tieteen ja tekniikan kehitykseen liittyviä kysymyksiä, valistukseen liitetyn eettisen ajattelutavan ja yksilökäsityksen rajoja sekä puolustetaan totuutta.

Keskustelu valistuksesta ja valistuksen projektin merkittävyydestä jatkuu. Helmikuun 24. päivä alkanut Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan tuo keskusteluun oman sävynsä.