12-vuotiaiden lasten elämäntyytyväisyys ja sitä selittävät tekijät : Kansainvälinen vertaileva tutkimus Suomesta, Etelä-Koreasta ja Etiopiasta
Klang, Laura; Sundström, Henna (2022-03-30)
12-vuotiaiden lasten elämäntyytyväisyys ja sitä selittävät tekijät : Kansainvälinen vertaileva tutkimus Suomesta, Etelä-Koreasta ja Etiopiasta
(30.03.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335220
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335220
Tiivistelmä
Lasten subjektiivista hyvinvointia on tutkittu kansainvälisesti suhteellisen vähän, vaikka sen tutkiminen onkin kasvanut viimevuosina. On viitteitä siitä, että aikuisten ja lasten elämäntyytyväisyys ja siihen liittyvät tekijät vaihtelevat suuresti ja siksi onkin tärkeä tietää, mistä lasten elämäntyytyväisyys koostuu. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kolmen eri maan alakouluikäisten lasten elämäntyytyväisyyttä ja sitä, miten taloudelliset lähtökohdat, perhesuhteet ja kouluhyvinvointi selittävät lasten elämäntyytyväisyyttä eri maissa.
Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto oli kansainvälisestä Lasten Maailmat - Children`s Worlds -tutkimusaineistosta, joka kerättiin vuosina 2013–2016. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin Suomen, Etelä-Korean ja Etiopian vastauksia. Nämä maat ovat eri maantieteellisiltä alueilta ja edustavat erilaisista taloudellisista lähtökohdista tulevia maita kansallisen tason indikaattoreilla mitattuna. Myös maiden koulujärjestelmät ovat hyvin erilaisia.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 4580 lasta 12-vuotiaiden ikäryhmästä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja erilaisia otantamenetelmiä käytettiin eri maissa. Aineiston analyysiin käytettiin kansainvälisesti validoituja elämäntyytyväisyyden mittareita. Elämäntyytyväisyyttä selittävien tekijöiden osalta käytettiin summamuuttujia sekä tarkasteltiin myös yksittäisiä väittämiä eri osa-alueista (taloudelliset lähtökohdat, perhesuhteet ja kouluhyvinvointi). Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin keskiarvovertailuja sekä lineaarista ja askeltavaa regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että eri maiden lapset olivat suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä kaikilla elämäntyytyväisyysmittareilla mitattuna. Kuitenkin eteläkorealaiset lapset olivat vähiten tyytyväisiä elämäänsä. Elämän eri osa-alueista perhe-elämä selitti yleistä elämäntyytyväisyyttä kaikissa maissa. Taloudelliset lähtökohdat eivät selittäneet yleistä elämäntyytyväisyyttä paitsi Etiopialla, kun taas perhesuhteet selittivät yleistä elämäntyytyväisyyttä kaikissa maissa. Eteläkorealaisilla lapsilla kouluhyvinvointi ja tyytyväisyys omiin arvosanoihin oli alhaisimmalla tasolla muihin maihin verrattuna. Tyytyväisyys omaan koulunkäyntiin selitti yleistä elämäntyytyväisyyttä kaikissa maissa.
Tulokset antavat tärkeää lisätietoa eri lähtökohdista olevien lasten elämäntyytyväisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin hahmottamaan sitä, mitkä asiat vaikuttavat lasten elämäntyytyväisyyteen. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta on tärkeää, että lasten ja aikuisten elämäntyytyväisyyttä tutkitaan jatkossakin erikseen ja subjektiivisesta näkökulmasta. Tämänhetkinen pandemiatilanne luo jatkotutkimuksen tarvetta ja jatkuvaa lasten hyvinvoinnin seuraamista.
Tämän tutkimuksen tutkimusaineisto oli kansainvälisestä Lasten Maailmat - Children`s Worlds -tutkimusaineistosta, joka kerättiin vuosina 2013–2016. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin Suomen, Etelä-Korean ja Etiopian vastauksia. Nämä maat ovat eri maantieteellisiltä alueilta ja edustavat erilaisista taloudellisista lähtökohdista tulevia maita kansallisen tason indikaattoreilla mitattuna. Myös maiden koulujärjestelmät ovat hyvin erilaisia.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 4580 lasta 12-vuotiaiden ikäryhmästä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja erilaisia otantamenetelmiä käytettiin eri maissa. Aineiston analyysiin käytettiin kansainvälisesti validoituja elämäntyytyväisyyden mittareita. Elämäntyytyväisyyttä selittävien tekijöiden osalta käytettiin summamuuttujia sekä tarkasteltiin myös yksittäisiä väittämiä eri osa-alueista (taloudelliset lähtökohdat, perhesuhteet ja kouluhyvinvointi). Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin keskiarvovertailuja sekä lineaarista ja askeltavaa regressioanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että eri maiden lapset olivat suhteellisen tyytyväisiä elämäänsä kaikilla elämäntyytyväisyysmittareilla mitattuna. Kuitenkin eteläkorealaiset lapset olivat vähiten tyytyväisiä elämäänsä. Elämän eri osa-alueista perhe-elämä selitti yleistä elämäntyytyväisyyttä kaikissa maissa. Taloudelliset lähtökohdat eivät selittäneet yleistä elämäntyytyväisyyttä paitsi Etiopialla, kun taas perhesuhteet selittivät yleistä elämäntyytyväisyyttä kaikissa maissa. Eteläkorealaisilla lapsilla kouluhyvinvointi ja tyytyväisyys omiin arvosanoihin oli alhaisimmalla tasolla muihin maihin verrattuna. Tyytyväisyys omaan koulunkäyntiin selitti yleistä elämäntyytyväisyyttä kaikissa maissa.
Tulokset antavat tärkeää lisätietoa eri lähtökohdista olevien lasten elämäntyytyväisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tuloksia on mahdollista hyödyntää niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin hahmottamaan sitä, mitkä asiat vaikuttavat lasten elämäntyytyväisyyteen. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta on tärkeää, että lasten ja aikuisten elämäntyytyväisyyttä tutkitaan jatkossakin erikseen ja subjektiivisesta näkökulmasta. Tämänhetkinen pandemiatilanne luo jatkotutkimuksen tarvetta ja jatkuvaa lasten hyvinvoinnin seuraamista.