Eettisyys ja kestävä kehitys nuorten naisten pukeutumisessa 2020-luvulla : Diskurssianalyyttinen tapaustutkimus nuorten naisten pukeutumisesta Espanjan A Coruña-Ferrol-alueella ja Suomen Turussa
Halsinaho, Elisa (2022-04-12)
Eettisyys ja kestävä kehitys nuorten naisten pukeutumisessa 2020-luvulla : Diskurssianalyyttinen tapaustutkimus nuorten naisten pukeutumisesta Espanjan A Coruña-Ferrol-alueella ja Suomen Turussa
Halsinaho, Elisa
(12.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335154
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335154
Tiivistelmä
Tutkimuksen pääkysymyksenä on ollut selvittää, millä tavoin nuoret naiset ilmentävät, perustelevat ja merkityksellistävät eettisyyteen ja kestävään kehitykseen liitettyjä arvoja pukeutumisessaan. Ongelmaa puretaan osiin käyttämällä aineistoanalyysin apuna kolmijakoista pukeutumistutkimuksellista runkoa, joka koostuu 1) vaatteesta materiaalisena esineenä, 2) pukeutumiseen liittyvistä diskursseista, normeista ja arvoista, sekä 3) pukeutumisen käytänteistä. Varsinaisena aineiston analyysimetodina käytetään opinnäytetyössä diskurssianalyysiä. Teoreettista näkökulmaa määrittelevät tutkimussuunnitelmaa tehdessä valitut teoreettiset käsitteet, joita ovat sosiologi Pierre Bourdieun teoria ’distinktiosta’ (1984), sosiologi Stuart Hallin ymmärrys ’identiteetistä’ (1999), sekä ’kestävän kehityksen’ käsite, jonka on nähty olevan yksi ”eettisen kasvamisen” muoto.
Aineisto on kerätty sekä Espanjan A Coruñan maakunta-alueella, tarkemmin Ferrolissa ja A Coruñassa, että Suomen Turussa vuosien 2020–2021 välisenä aikana. Aineisto koostuu kymmenestä haastattelusta ja neljästä kyselyvastauksesta. Näistä kahdeksan on tehty 20–35-vuotiaiden naisten kanssa ja kuusi kierrätysvaateliikkeiden henkilökunnan kanssa. Aineistoon kuuluvat myös kentällä ottamani valokuvat, henkilökohtaiset muistiinpanoni, sekä 20–35-vuotiailta naisilta saadut pukeutumistyylikuvat.
Tutkimustuloksena ilmeni, että lähes kaikki opinnäytetyötä varten haastattelemani naiset ovat omaksuneet tietynlaisia kestävän kehityksen ja eettisen muodin arvoja, mutta he eivät toteuta näitä kovin usein pukeutumisessaan. Olen määritellyt ilmiön tutkimuksessani Bourdieuta (1984) lainaten nykyaikaiseksi distinktioksi: jos Bourdieun aikana napit olivat vastakkain eri sosiaaliluokkien välillä, nykyään tavoitellaan kuulumista tiettyä elämäntapaa edustavaan (kuviteltuun) yhteisöön. Tutkimuksessani tämä vaikuttaisi olevan eräänlainen ”eettisesti valveutuneiden” yhteisö, joka mm. haluaa välttää pikamuodin ostoa. Käsitys eettisestä muodista yhdistettiin voimakkaimmin kierrätettyihin vaatteisiin, sekä vaatteisiin, joiden luvattiin olevan vastuullisesti eli kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja. Ajattelutapoihin ovat vaikuttaneet nykyajan diskurssit. Haastattelemieni naisten mielestä ratkaisevin tekijän vaatteen valitsemiselle oli kuitenkin loppujen lopuksi omat mielihalut, ei vallitsevat pukeutumiseen liittyvät diskurssit.
Aineisto on kerätty sekä Espanjan A Coruñan maakunta-alueella, tarkemmin Ferrolissa ja A Coruñassa, että Suomen Turussa vuosien 2020–2021 välisenä aikana. Aineisto koostuu kymmenestä haastattelusta ja neljästä kyselyvastauksesta. Näistä kahdeksan on tehty 20–35-vuotiaiden naisten kanssa ja kuusi kierrätysvaateliikkeiden henkilökunnan kanssa. Aineistoon kuuluvat myös kentällä ottamani valokuvat, henkilökohtaiset muistiinpanoni, sekä 20–35-vuotiailta naisilta saadut pukeutumistyylikuvat.
Tutkimustuloksena ilmeni, että lähes kaikki opinnäytetyötä varten haastattelemani naiset ovat omaksuneet tietynlaisia kestävän kehityksen ja eettisen muodin arvoja, mutta he eivät toteuta näitä kovin usein pukeutumisessaan. Olen määritellyt ilmiön tutkimuksessani Bourdieuta (1984) lainaten nykyaikaiseksi distinktioksi: jos Bourdieun aikana napit olivat vastakkain eri sosiaaliluokkien välillä, nykyään tavoitellaan kuulumista tiettyä elämäntapaa edustavaan (kuviteltuun) yhteisöön. Tutkimuksessani tämä vaikuttaisi olevan eräänlainen ”eettisesti valveutuneiden” yhteisö, joka mm. haluaa välttää pikamuodin ostoa. Käsitys eettisestä muodista yhdistettiin voimakkaimmin kierrätettyihin vaatteisiin, sekä vaatteisiin, joiden luvattiin olevan vastuullisesti eli kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja. Ajattelutapoihin ovat vaikuttaneet nykyajan diskurssit. Haastattelemieni naisten mielestä ratkaisevin tekijän vaatteen valitsemiselle oli kuitenkin loppujen lopuksi omat mielihalut, ei vallitsevat pukeutumiseen liittyvät diskurssit.