Työoikeudellinen houkuttelukielto
Hannula, Kasper (2022-04-21)
Työoikeudellinen houkuttelukielto
(21.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335383
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051335383
Tiivistelmä
Houkuttelukieltosopimuksia ja -lausekkeita ei ole Suomessa säännelty lainsäädännöllä ja niitä on käsitelty suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä niukasti. Edellä mainittujen seikkojen takia houkuttelukiellon tulkinta työoikeudellisessa yhteydessä on epäselvää ja niiden käytöstä aiheutuu oikeusvarmuudellisia ongelmia sekä työnantajille että työntekijöille.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan houkuttelukieltosopimuksen ja -lausekkeen käsitettä sekä houkuttelukiellon käytön edellytyksiä. Houkuttelukieltoa tulkitaan työsuhteen aikana työntekijää valmiiksi rajoittavan lainsäädännön, kuten lojaliteettivelvoitteen ja kilpailevan toiminnan kiellon kautta. Työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvaa, työsuhteen alkaessa tai sen aikana sovittua houkuttelukieltoa tutkitaan erityisesti sopimusvapauden periaatteen, heikomman osapuolen suojan, työsopimuslain kilpailukieltosopimuksen sekä työnantajan ja työntekijän erisuuntaisten intressien kannalta.
Tutkielmassa selvitettiin, että houkuttelukielto turvaa työnantajaa työsuhteen aikana pakottavan lainsäädännön lojaliteettivelvoitetta ja kilpailevan toiminnan kieltoa enemmän, sillä erillinen sopimus tai lauseke tarkentaa työntekijän velvoitteita sekä vahvistaa työnantajan etuja ennalta määritellyn sopimussakon kautta. Erikseen sovitulla kiellolla voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus työntekijän käytökseen. Työsuhteen aikana voimassa olevalla houkuttelukiellolla ei lähtökohtaisesti rikota pakottavaa työlainsäädäntöä. Työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa oleva houkuttelukieltosopimus saatetaan johtopäätöksien perusteella rinnastaa kilpailukieltosopimukseen. Tällöin kilpailukieltosopimuksen rajoitteet sekä korvausvelvoite voivat koskea myös houkuttelukieltosopimusta. Riskiä voidaan pienentää tekemällä houkuttelukieltosopimuksen työntekijälle asettamista rajoitteista etukäteinen tapauskohtainen arvio sekä muotoilemalla houkuttelukieltosopimus työntekijää vähemmän rajoittavaksi.
Houkuttelukieltosopimuksen ja kilpailukieltosopimuksen rinnastaminen ratkeaa viime kädessä tuomioistuimen tekemän kokonaisarvioinnin perusteella. Houkuttelukieltosopimus tai -lauseke voidaan muotoilla eri tavoin ja sanamuotoilulla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon työntekijän toimintavapautta tosiasiassa rajoitetaan. Tilanteesta riippuen samanlainen houkuttelukieltosopimus voi rajoittaa työntekijää eri tavoin, esimerkiksi mikäli työnantajan toimialalla kilpailu on vähäistä tai työnantajalla on alalla erityisen vahva asema sekä laaja asiakaskunta.
Tutkielmani on tutkimusmetodiltaan oikeusdogmaattinen, eli lainopillinen, jossa tulkitaan ja systematisoidaan voimassa olevaa oikeutta erilaisista oikeuslähteistä. Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä toimivat oikeuskirjallisuus, kansalliset säädökset, kotimaiset lainvalmisteluaineistot sekä oikeuskäytäntö.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan houkuttelukieltosopimuksen ja -lausekkeen käsitettä sekä houkuttelukiellon käytön edellytyksiä. Houkuttelukieltoa tulkitaan työsuhteen aikana työntekijää valmiiksi rajoittavan lainsäädännön, kuten lojaliteettivelvoitteen ja kilpailevan toiminnan kiellon kautta. Työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvaa, työsuhteen alkaessa tai sen aikana sovittua houkuttelukieltoa tutkitaan erityisesti sopimusvapauden periaatteen, heikomman osapuolen suojan, työsopimuslain kilpailukieltosopimuksen sekä työnantajan ja työntekijän erisuuntaisten intressien kannalta.
Tutkielmassa selvitettiin, että houkuttelukielto turvaa työnantajaa työsuhteen aikana pakottavan lainsäädännön lojaliteettivelvoitetta ja kilpailevan toiminnan kieltoa enemmän, sillä erillinen sopimus tai lauseke tarkentaa työntekijän velvoitteita sekä vahvistaa työnantajan etuja ennalta määritellyn sopimussakon kautta. Erikseen sovitulla kiellolla voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus työntekijän käytökseen. Työsuhteen aikana voimassa olevalla houkuttelukiellolla ei lähtökohtaisesti rikota pakottavaa työlainsäädäntöä. Työsuhteen päättymisen jälkeen voimassa oleva houkuttelukieltosopimus saatetaan johtopäätöksien perusteella rinnastaa kilpailukieltosopimukseen. Tällöin kilpailukieltosopimuksen rajoitteet sekä korvausvelvoite voivat koskea myös houkuttelukieltosopimusta. Riskiä voidaan pienentää tekemällä houkuttelukieltosopimuksen työntekijälle asettamista rajoitteista etukäteinen tapauskohtainen arvio sekä muotoilemalla houkuttelukieltosopimus työntekijää vähemmän rajoittavaksi.
Houkuttelukieltosopimuksen ja kilpailukieltosopimuksen rinnastaminen ratkeaa viime kädessä tuomioistuimen tekemän kokonaisarvioinnin perusteella. Houkuttelukieltosopimus tai -lauseke voidaan muotoilla eri tavoin ja sanamuotoilulla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon työntekijän toimintavapautta tosiasiassa rajoitetaan. Tilanteesta riippuen samanlainen houkuttelukieltosopimus voi rajoittaa työntekijää eri tavoin, esimerkiksi mikäli työnantajan toimialalla kilpailu on vähäistä tai työnantajalla on alalla erityisen vahva asema sekä laaja asiakaskunta.
Tutkielmani on tutkimusmetodiltaan oikeusdogmaattinen, eli lainopillinen, jossa tulkitaan ja systematisoidaan voimassa olevaa oikeutta erilaisista oikeuslähteistä. Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä toimivat oikeuskirjallisuus, kansalliset säädökset, kotimaiset lainvalmisteluaineistot sekä oikeuskäytäntö.