Liikunnanopetuksen toteuttaminen alakoulun etäopetuksessa koronapandemian aikana
Ervelius, Elviira (2022-05-05)
Liikunnanopetuksen toteuttaminen alakoulun etäopetuksessa koronapandemian aikana
(05.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051836527
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051836527
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten alakoulun liikunnanopettajat toteuttivat liikunnanopetusta etäopetuksen aikana, miten opettajat kokivat etäopetuksen sekä oliko sukupuolella yhteyttä etäliikunnanopetuksen toteuttamiseen. Etäopetukseen ajauduttiin hyvin nopealla aikataululla keväällä 2020 koronapandemian vuoksi. Vaikka lähiopetukseen palattiin samana keväänä, jatkui monella koululla ja luokalla etäopetus myös seuraavina lukukausina. Liikunnanopetuksen opetusmenetelmiä jouduttiin muuttamaan ja keksimään uudenlaisia harjoitteita ja toteutustapoja kuin mihin oli totuttu.
Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2021 Webropol-kyselyn avulla triangulaationa, eli määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistelmänä. Kyselyssä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä noin 300 rehtorille ympäri Suomea jokaiseen maakuntaan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Valikoitujen koulujen rehtorit saivat lähettää kyselyn halutessaan opettajilleen. Tämän lisäksi kysely julkaistiin kahteen eri Facebook-ryhmään. Vastaajat (n=68) olivat luokanopettajia, liikuntaan erikoistuneita opettajia ja erityisopettajia. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin sekä Khiin neliö -testin avulla. Ristiintaulukointia käytettiin kahden tutkimuskysymyksen analysoinnissa sekä sukupuolen yhteyden tutkimista analysoitiin Khiin neliö -testin avulla. Kvalitatiivista aineistoa puolestaan analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen luokittelua ja teemoittelua.
Tuloksista selvisi, että liikuntaa opettavat suosivat etäopetuksessakin liikkumaan aktivoivia tehtäviä videoyhteyksiä välttäen. Videoiden ja kuvien lähettäminen oli käytetyin tapa toteuttaa liikuntaa. Opettajat käyttivät paljon ulkoilua ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa. Opettajien ajankäyttö lisääntyi etäopetuksessa. Se myös kuormitti opettajia enemmän verrattuna lähiopetukseen. Lisäksi etäopetus koettiin erittäin haastavana toteuttaa alakoululaisille. Erityisesti välineiden puute koettiin olevan vaikeaa opetuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Myös etäliikunnanopetuksen arviointi ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttaminen olivat opettajien mielestä vaikeimpia toteuttaa. Sukupuolen välillä löydettiin eroja vain muutaman väittämän kohdalla. Miehet käyttivät naisia enemmän komentotyyliä sekä vanhoja materiaaleja, kun naiset puolestaan käyttivät enemmän eri välineitä. Miehet pystyivät arvioimaan naisia paremmin jokaista oppituntia ja oppilasta etäopetuksen aikana.
Tutkimustulosten perusteella liikunnan etäopetuksen toteuttamiseen tarvitaan vielä selkeämmät ohjeet ja ideoita, miten sitä toteuttaa. Perusteltua olisi kouluttaa opettajia etäopetuksen pariin ja vieläkin enemmän tieto- ja viestintäteknologian hallintaan, mikäli samanlaiseen tilanteeseen joudutaan vielä tulevaisuudessa.
Aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2021 Webropol-kyselyn avulla triangulaationa, eli määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistelmänä. Kyselyssä oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä noin 300 rehtorille ympäri Suomea jokaiseen maakuntaan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Valikoitujen koulujen rehtorit saivat lähettää kyselyn halutessaan opettajilleen. Tämän lisäksi kysely julkaistiin kahteen eri Facebook-ryhmään. Vastaajat (n=68) olivat luokanopettajia, liikuntaan erikoistuneita opettajia ja erityisopettajia. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin sekä Khiin neliö -testin avulla. Ristiintaulukointia käytettiin kahden tutkimuskysymyksen analysoinnissa sekä sukupuolen yhteyden tutkimista analysoitiin Khiin neliö -testin avulla. Kvalitatiivista aineistoa puolestaan analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen luokittelua ja teemoittelua.
Tuloksista selvisi, että liikuntaa opettavat suosivat etäopetuksessakin liikkumaan aktivoivia tehtäviä videoyhteyksiä välttäen. Videoiden ja kuvien lähettäminen oli käytetyin tapa toteuttaa liikuntaa. Opettajat käyttivät paljon ulkoilua ja ulkona tapahtuvaa liikuntaa. Opettajien ajankäyttö lisääntyi etäopetuksessa. Se myös kuormitti opettajia enemmän verrattuna lähiopetukseen. Lisäksi etäopetus koettiin erittäin haastavana toteuttaa alakoululaisille. Erityisesti välineiden puute koettiin olevan vaikeaa opetuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta. Myös etäliikunnanopetuksen arviointi ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttaminen olivat opettajien mielestä vaikeimpia toteuttaa. Sukupuolen välillä löydettiin eroja vain muutaman väittämän kohdalla. Miehet käyttivät naisia enemmän komentotyyliä sekä vanhoja materiaaleja, kun naiset puolestaan käyttivät enemmän eri välineitä. Miehet pystyivät arvioimaan naisia paremmin jokaista oppituntia ja oppilasta etäopetuksen aikana.
Tutkimustulosten perusteella liikunnan etäopetuksen toteuttamiseen tarvitaan vielä selkeämmät ohjeet ja ideoita, miten sitä toteuttaa. Perusteltua olisi kouluttaa opettajia etäopetuksen pariin ja vieläkin enemmän tieto- ja viestintäteknologian hallintaan, mikäli samanlaiseen tilanteeseen joudutaan vielä tulevaisuudessa.