”Ajatukset asuvat mielessä, tunteet tuntuvat kehossa” : Rosen-metodin holistinen ihmiskäsitys
Kaukonen, Jonna (2022-05-02)
”Ajatukset asuvat mielessä, tunteet tuntuvat kehossa” : Rosen-metodin holistinen ihmiskäsitys
(02.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037927
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037927
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitomuotoihin lukeutuvassa Rosen-metodissa ilmenevää ihmiskäsitystä. Ihmiskäsityksen tarkastelussa kiinnitettiin huomiota siihen, miten ihmisen kehon ja mielen yhteys sekä tunteiden merkitys ymmärretään Rosen-metodissa. Asiaa selvitettiin useiden erityyppisten aineistojen avulla. Kirjoituspyynnön avulla kerättiin vastauksia suomalaisilta Rosen-terapeuteilta. Kirjoitelma-aineisto kerättiin alkukevään 2020 aikana, ja kirjoituksia tuli yhteensä 13 kappaletta. Aineistona hyödynnettiin lisäksi kahta Rosen-metodia käsittelevää kirjaa sekä kahta haastattelua, joissa haastateltavana on Rosen-metodin perustaja Marion Rosen.
Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostui Meredith McGuiren ja Pierre Bourdieun uskonnon ruumiillisuutta ja ruumiillistuneita käytäntöjä käsittelevistä näkemyksistä sekä Ole Riisin ja Linda Woodheadin emootioteoriasta. Tutkimuksen analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelun kautta etenevä teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla tutkimusaineistosta etsittiin ja eroteltiin kehon ja mielen yhteyteen liittyviä merkityksiä. Lopuksi näitä merkityksiä tarkasteltiin Lauri Rauhalan ihmiskäsitystä soveltaen kolmen olemassaolon perusmuodon, tajunnallisuuden, kehollisuuden ja tilanteisuuden, kautta.
Tutkimusaineisto osoitti, että Rosen-metodissa kiinnitetään erityistä huomiota kehon ja mielen yhteyteen. Keskeinen tutkimustulos oli, että Rosen-metodissa ihminen nähdään holistisena kokonaisuutena. Ihmisen kokonaisuus muodostuu kehon ja mielen, kehollisuuden ja tajunnallisuuden, lisäksi tilanteisuuden ulottuvuudesta. Rosen-metodin yhteydessä tilanteisuus liitetään ihmisen elämänkokemuksiin. Rosen-metodissa ajatellaan, että käsittelemättömiin kokemuksiin liittyy usein tukahdutettuja tunteita, jotka voivat aiheuttaa fyysisiä jännitystiloja kehoon. Tutkimuksen perusteella Rosen-terapeutit ymmärtävät keho-mieliyhteyden tarkoituksenmukaisesti ja vuorovaikutteisesti toimivaksi, ja tässä vuorovaikutuksessa tunteet ovat keskeisessä osassa. Ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen ja kokeminen nähdään menetelmässä erittäin olennaiseksi.
Tutkimuksen teoreettinen tausta muodostui Meredith McGuiren ja Pierre Bourdieun uskonnon ruumiillisuutta ja ruumiillistuneita käytäntöjä käsittelevistä näkemyksistä sekä Ole Riisin ja Linda Woodheadin emootioteoriasta. Tutkimuksen analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelun kautta etenevä teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla tutkimusaineistosta etsittiin ja eroteltiin kehon ja mielen yhteyteen liittyviä merkityksiä. Lopuksi näitä merkityksiä tarkasteltiin Lauri Rauhalan ihmiskäsitystä soveltaen kolmen olemassaolon perusmuodon, tajunnallisuuden, kehollisuuden ja tilanteisuuden, kautta.
Tutkimusaineisto osoitti, että Rosen-metodissa kiinnitetään erityistä huomiota kehon ja mielen yhteyteen. Keskeinen tutkimustulos oli, että Rosen-metodissa ihminen nähdään holistisena kokonaisuutena. Ihmisen kokonaisuus muodostuu kehon ja mielen, kehollisuuden ja tajunnallisuuden, lisäksi tilanteisuuden ulottuvuudesta. Rosen-metodin yhteydessä tilanteisuus liitetään ihmisen elämänkokemuksiin. Rosen-metodissa ajatellaan, että käsittelemättömiin kokemuksiin liittyy usein tukahdutettuja tunteita, jotka voivat aiheuttaa fyysisiä jännitystiloja kehoon. Tutkimuksen perusteella Rosen-terapeutit ymmärtävät keho-mieliyhteyden tarkoituksenmukaisesti ja vuorovaikutteisesti toimivaksi, ja tässä vuorovaikutuksessa tunteet ovat keskeisessä osassa. Ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen ja kokeminen nähdään menetelmässä erittäin olennaiseksi.