Muslimivainajien hautaaminen Suomessa : Islamin mukaisten hautajaiskäytäntöjen toteutuminen uskonnon hallinnan kehyksessä
Virkkunen, Karoliina (2022-04-28)
Muslimivainajien hautaaminen Suomessa : Islamin mukaisten hautajaiskäytäntöjen toteutuminen uskonnon hallinnan kehyksessä
(28.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037966
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037966
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee muslimivainajien hautausta Suomessa. Tutkielma on eksploratiivinen eli kartoittava tutkimus, sillä aihetta ei ole paljon tutkittu. Tutkielma on uskontososiologinen ja hyödyntää islamin hallinnan tutkimuksen menetelmiä. Työssä on tapausesimerkki, joka tukee ja havainnollistaa muuta analyysia. Tapausesimerkkinä toimii Turun islamilaisen hautausmaan perustamisprosessi, joka tuli päätökseen keväällä 2021, kun hautausmaatontin vuokrasopimus Turun kaupungin ja hautausmaan ylläpitoon perustetun Turun Muslimien Hautausyhdistys ry:n välillä astui voimaan.
Tutkielman pääasiallisena aineistona toimii neljä asiantuntijahaastattelua: hautaustoimiston työntekijän haastattelu, evankelisluterilaisen kirkon seurakunnan hautaustoimen työntekijän haastattelu, muslimiaktiivi Pia Jardin haastattelu sekä Turun Muslimien Hautausmaayhdistys ry:n hallituksen kahden edustajan haastattelu. Haastattelujen pohjalta tutkielmassa kartoitettiin ensin islamin mukaisten hautausten onnistumista Suomessa yleisesti tällä hetkellä. Sen jälkeen aineiston avulla tarkasteltiin islamin hallintaa Suomessa hautaustoimen ikkunan kautta. Analyysin lopuksi tutkielman havaintoja peilattiin vielä lyhyesti eräitä muita Euroopan maita vasten.
Islamin hallinnan teoriana työssä toimi Tuomas Martikaisen kehittämä teoreettinen kehys moniulotteisesta ja verkottuneesta uskonnon hallinnasta. Hallinnan tapa on muodostunut osittain uusliberalistisen talousajattelun ja globalisaation vaikutuksesta, ja se kielii perinteisen hyvinvointivaltioajattelun heikentymisestä. Tutkielman havaintoja analysoitiin Martikaisen viitekehyksessä tutkien sitä, millaiset toimijat hautausasioita koskeviin neuvotteluihin ja päätöksentekoon osallistuivat ja miksi.
Tutkielman havaintojen pohjalta todettiin, että ensinnäkin Suomessa eletään tällä hetkellä hakemisvaihetta, jossa vakiintuneempia käytäntöjä islamin mukaisten hautausten järjestämiseksi vielä haetaan yritysten ja erehdysten kautta. Toisekseen todettiin, että havainnot tukevat Martikaisen teoriaa moniulotteisesta ja verkottuneesta uskonnon hallinnan tavasta. Sen lisäksi, että periaatteessa kunnallista vastuuta on ulkoistettu muslimiyhteisöille itselleen, näyttivät myös neuvottelusuhteet ja päätöksenteon verkostot muodostuvan samassa linjassa Martikaisen havaintojen kanssa, eli osin demokraattisten ja parlamentaaristen elinten ulkopuolella. Tämä tulos nostattaa kysymyksen ainakin hallinnan tavan inklusiivisuudesta, ja tähän viranomaisten olisi syytä kiinnittää huomiota.
Tutkielman pääasiallisena aineistona toimii neljä asiantuntijahaastattelua: hautaustoimiston työntekijän haastattelu, evankelisluterilaisen kirkon seurakunnan hautaustoimen työntekijän haastattelu, muslimiaktiivi Pia Jardin haastattelu sekä Turun Muslimien Hautausmaayhdistys ry:n hallituksen kahden edustajan haastattelu. Haastattelujen pohjalta tutkielmassa kartoitettiin ensin islamin mukaisten hautausten onnistumista Suomessa yleisesti tällä hetkellä. Sen jälkeen aineiston avulla tarkasteltiin islamin hallintaa Suomessa hautaustoimen ikkunan kautta. Analyysin lopuksi tutkielman havaintoja peilattiin vielä lyhyesti eräitä muita Euroopan maita vasten.
Islamin hallinnan teoriana työssä toimi Tuomas Martikaisen kehittämä teoreettinen kehys moniulotteisesta ja verkottuneesta uskonnon hallinnasta. Hallinnan tapa on muodostunut osittain uusliberalistisen talousajattelun ja globalisaation vaikutuksesta, ja se kielii perinteisen hyvinvointivaltioajattelun heikentymisestä. Tutkielman havaintoja analysoitiin Martikaisen viitekehyksessä tutkien sitä, millaiset toimijat hautausasioita koskeviin neuvotteluihin ja päätöksentekoon osallistuivat ja miksi.
Tutkielman havaintojen pohjalta todettiin, että ensinnäkin Suomessa eletään tällä hetkellä hakemisvaihetta, jossa vakiintuneempia käytäntöjä islamin mukaisten hautausten järjestämiseksi vielä haetaan yritysten ja erehdysten kautta. Toisekseen todettiin, että havainnot tukevat Martikaisen teoriaa moniulotteisesta ja verkottuneesta uskonnon hallinnan tavasta. Sen lisäksi, että periaatteessa kunnallista vastuuta on ulkoistettu muslimiyhteisöille itselleen, näyttivät myös neuvottelusuhteet ja päätöksenteon verkostot muodostuvan samassa linjassa Martikaisen havaintojen kanssa, eli osin demokraattisten ja parlamentaaristen elinten ulkopuolella. Tämä tulos nostattaa kysymyksen ainakin hallinnan tavan inklusiivisuudesta, ja tähän viranomaisten olisi syytä kiinnittää huomiota.