Viisi noitaa : Haastattelututkimus uushenkisestä nykynoituudesta Suomessa
Tanninen, Nella (2022-05-02)
Viisi noitaa : Haastattelututkimus uushenkisestä nykynoituudesta Suomessa
Tanninen, Nella
(02.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037981
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037981
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee nykyaikaista noituutta ja tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten noidaksi identifioituvat määrittelevät itseään suhteessa ympäröivään maailmaan eli millä kriteereillä he identifioituvat noidiksi ja kuinka he harjoittavat noituutta käytännössä. Toisena tutkimuskysymyksenä selvitän laajemmin, kuinka nykyaikainen noituus asettuu osaksi suomalaista uushenkisyyden kenttää.
Tarkastelen aihetta viidestä yksilöhaastattelusta muodostuvan tutkimusaineiston pohjalta. Haastattelut on toteutettu keväällä 2021 ja haastattelumetodina käytin teemahaastattelua. Olen lähestynyt tutkimusaihetta aineistolähtöisesti ja hyödyntänyt teema-analyysia käydessäni aineistoa läpi.
Tutkimuksen laajempi teoreettinen viitekehys muodostuu uushenkisyyden ja vernakulaarin uskonnon kontekstista. Hyödynnän analyysissa myös ilmiöön liittyviä käsitteitä eli identiteettiä, aineellista kulttuuria sekä rituaalia ja magiaa. Analyysi etenee yksityisestä yleisempään lähtien liikkeelle noitien sisäisestä mielenmaailmasta edeten laajempiin, yhteiskunnallisiin teemoihin.
Tutkimustulosten perusteella noitien identiteetin määrittelyssä korostuvat valinnanvapaus, ulkopuolisuuden tunne, jatkuvuus suvussa sekä noituus itsessään käsitteenä. Noituutta harjoittavat mieltävät toimintansa mieluummin henkiseksi kuin uskonnolliseksi. Identiteettiä luodaan myös aineellisuuden sekä aikajatkumoiden kautta. Noidat asemoituvat yhteiskuntaan erilaisten itseidentifikaation muotojen kautta ja erottautuvat institutionaalisesta uskonnosta. Keskeisiä eroja aiempaan tutkimukseen nähden on yksilöllisyyden korostaminen tiiviin yhteisöllisyyden sijasta sekä erottautuminen wiccasta, joka tulkitaan liian uskonnollisena.
Jatkotutkimuksen osalta voisi keskittyä nykynoituuden kokemuksellisuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa tämä on tapahtunut osallistuvan havainnoinnin kautta, jolloin pääsisi paremmin kiinni ruumiillisiin ja affektiivisiin puoliin. Koska aineistossa korostui institutionaalisen uskonnon ja noituuden välinen jännite, olisi myös mielenkiintoista tutkia esimerkiksi kristittyjen noitien käsitystä uskonnon ja noituuden yhdistämisestä.
Tarkastelen aihetta viidestä yksilöhaastattelusta muodostuvan tutkimusaineiston pohjalta. Haastattelut on toteutettu keväällä 2021 ja haastattelumetodina käytin teemahaastattelua. Olen lähestynyt tutkimusaihetta aineistolähtöisesti ja hyödyntänyt teema-analyysia käydessäni aineistoa läpi.
Tutkimuksen laajempi teoreettinen viitekehys muodostuu uushenkisyyden ja vernakulaarin uskonnon kontekstista. Hyödynnän analyysissa myös ilmiöön liittyviä käsitteitä eli identiteettiä, aineellista kulttuuria sekä rituaalia ja magiaa. Analyysi etenee yksityisestä yleisempään lähtien liikkeelle noitien sisäisestä mielenmaailmasta edeten laajempiin, yhteiskunnallisiin teemoihin.
Tutkimustulosten perusteella noitien identiteetin määrittelyssä korostuvat valinnanvapaus, ulkopuolisuuden tunne, jatkuvuus suvussa sekä noituus itsessään käsitteenä. Noituutta harjoittavat mieltävät toimintansa mieluummin henkiseksi kuin uskonnolliseksi. Identiteettiä luodaan myös aineellisuuden sekä aikajatkumoiden kautta. Noidat asemoituvat yhteiskuntaan erilaisten itseidentifikaation muotojen kautta ja erottautuvat institutionaalisesta uskonnosta. Keskeisiä eroja aiempaan tutkimukseen nähden on yksilöllisyyden korostaminen tiiviin yhteisöllisyyden sijasta sekä erottautuminen wiccasta, joka tulkitaan liian uskonnollisena.
Jatkotutkimuksen osalta voisi keskittyä nykynoituuden kokemuksellisuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa tämä on tapahtunut osallistuvan havainnoinnin kautta, jolloin pääsisi paremmin kiinni ruumiillisiin ja affektiivisiin puoliin. Koska aineistossa korostui institutionaalisen uskonnon ja noituuden välinen jännite, olisi myös mielenkiintoista tutkia esimerkiksi kristittyjen noitien käsitystä uskonnon ja noituuden yhdistämisestä.