1300-luvun Den Heliga Birgittas Uppenbarelser kontemplatiivisen pedagogiikan ja kestävyyskriisiajan kasvatushaasteiden näkökulmasta
Pihlajaniemi, Elise (2022-04-28)
1300-luvun Den Heliga Birgittas Uppenbarelser kontemplatiivisen pedagogiikan ja kestävyyskriisiajan kasvatushaasteiden näkökulmasta
Pihlajaniemi, Elise
(28.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037480
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037480
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi ovat niin laajoja ja hankalasti ymmärrettäviä ilmiöitä, että
ratkaisuyritysten etsiminen vaatii teknologian edistysaskelten ja poliittisten uudistusten
ohella myös perustavanlaatuisia muutoksia etenkin länsimaisessa arvomaailmassa,
käytänteissä ja ihanteissa. Kasvatus osana vallitsevaan yhteiskuntaan sosiaalistamista on osa
isompaa ongelmaa: miten kasvattaa lapsia, joille rahavaurautta tärkeämpää olisi oikein ja
sivistyneesti toimiminen ja kaikessa toiminnassaan myös ympäristön huomioon ottaminen?
Tutkin tässä pro gradu -työssäni ruotsalaisen pyhän Birgitan Uppenbarelser-teosta
kontemplatiivisen pedagogiikan näkökulmasta. Pyhän Birgitan tekstejä ei ole aiemmin
tarkasteltu suomalaisen kasvatustieteen parissa; tämän tutkimuksen tarkoitus on avata sitä,
millaisena kontemplatiivisuus näyttäytyy pyhän Birgitan ajatuksissa ja miten Birgitan
ajatuksia voisi hyödyntää kestävyyskriisiajan kasvatuksessa. Kontemplaatio, eli syvällinen
mietiskely, itseä suuremmalle omistautuminen ja hiljentyminen, on tässä työssä keskiajan
käytänteiden ja kestävyyskriisiajan kasvatuksen välinen linkki. Metodeina käytän
hermeneuttista, gadamerilaista klassikkotekstin tulkintaa sekä historiallista kontekstointia.
Pyhän Birgitan tekstissä ruumiin ja sielun dialogisuus, sekä pyrkimys näiden holistisuuteen
näkyy selvästi. Sekä ihmisen ruumiilla että sielulla on Birgitan mielestä paikkansa ihmisen
elämässä, ja molempia tulee käyttää ja kunnioittaa. Ruumis on Birgitan näkemyksissä paitsi
tärkeä ja arvokas osa ihmistä, myös uskonnollinen osatekijä. Lisäksi Birgitan tekstissä
aistien, tunteiden ja esteettisyyden merkitys uskonnonharjoittamisessa korostuu. Birgitalle
ihmisruumis ei ollut yksinomaan negatiivinen asia, vaan asia, josta tuli pitää huolta ja antaa
sille fyysisesti mitä ruumis elääkseen tarvitsee, eli työtä, lepoa ja sopivasti ruokaa.
Tutkimukseni tärkein lopputulema on se, että Birgitan kontemplatiivinen perintö siihen
liittyvine teemoineen on varsin käyttökelpoinen työkalu myös kestävyyskriisiajan
kasvatuksessa, jolloin teknisen osaamisen ohella korostuu holistisuus, ihmisen maailmaan
kuulumisen tunne ja uudenlainen sivistysnäkemys. Birgitta tarjoaa 1300—lukulaisia eväitä
kohdata oman transmodernin aikamme ongelmat kontemplatiivisen pedagogiikan avulla,
vanhasta ammentaen, mutta katse tulevaisuudessa ja holistisessa ihmisyydessä. Climate change and ecological sustainability crisis are enormous issues, which should be
understood and dealt not only on technical and political levels, but also in today´s pedagogy
and education. The question is, how are we able to educate children to act eco-friendly and
with sustainable practices in their lives also in the future?
In this study I focus on St. Bridget, 14th century Swedish female mystic, who for many
decades received godly revelations. These revelations are called Den Heliga Uppenbarelser,
and they are the source material of my study. From my two-fold research question, I studied
the revelations from the viewpoints of both contemplative pedagogy and today´s
sustainability crisis. Contemplation, regarded now as deep meditation and devotion (to
something greater than oneself) is seen as the combining concept between medieval ideas
and today´s needs in education. My main research method was hermeneutic, Gadamerian
based close reading together with historical contextualization.
The connection between body and soul, and the effort to combine these two parts of human
being holistically, is clearly seen in St. Bridget´s text. Both bodily and spiritual conventions
have their place in human´s life, and in one´s religious life as well. Bridget emphasizes the
importance of emotions and senses also in religious contexts. For Bridget, the body is not
filled with negative aspects, but an object which should be cared for and physically given
what it needs (that is, work, rest and adequately nourishment).
In today´s educational context, spiced with sustainability crisis and climate change, the most
important outcome of my study is that a new kind of belonging to the world, and a new,
transmodern view on civilization and wealth is needed. St. Bridget offers tools for a modern
reader to face these problems, benefiting from the medieval conventions of contemplative
thinking, but still gazing upon the future with a holistic vision of the human being in mind.
Key words: contemplative pedagogy, contemplation, St. Bridget, Middle Ages,
sustainability crisis, education, eco-social education, bodily conceptions
ratkaisuyritysten etsiminen vaatii teknologian edistysaskelten ja poliittisten uudistusten
ohella myös perustavanlaatuisia muutoksia etenkin länsimaisessa arvomaailmassa,
käytänteissä ja ihanteissa. Kasvatus osana vallitsevaan yhteiskuntaan sosiaalistamista on osa
isompaa ongelmaa: miten kasvattaa lapsia, joille rahavaurautta tärkeämpää olisi oikein ja
sivistyneesti toimiminen ja kaikessa toiminnassaan myös ympäristön huomioon ottaminen?
Tutkin tässä pro gradu -työssäni ruotsalaisen pyhän Birgitan Uppenbarelser-teosta
kontemplatiivisen pedagogiikan näkökulmasta. Pyhän Birgitan tekstejä ei ole aiemmin
tarkasteltu suomalaisen kasvatustieteen parissa; tämän tutkimuksen tarkoitus on avata sitä,
millaisena kontemplatiivisuus näyttäytyy pyhän Birgitan ajatuksissa ja miten Birgitan
ajatuksia voisi hyödyntää kestävyyskriisiajan kasvatuksessa. Kontemplaatio, eli syvällinen
mietiskely, itseä suuremmalle omistautuminen ja hiljentyminen, on tässä työssä keskiajan
käytänteiden ja kestävyyskriisiajan kasvatuksen välinen linkki. Metodeina käytän
hermeneuttista, gadamerilaista klassikkotekstin tulkintaa sekä historiallista kontekstointia.
Pyhän Birgitan tekstissä ruumiin ja sielun dialogisuus, sekä pyrkimys näiden holistisuuteen
näkyy selvästi. Sekä ihmisen ruumiilla että sielulla on Birgitan mielestä paikkansa ihmisen
elämässä, ja molempia tulee käyttää ja kunnioittaa. Ruumis on Birgitan näkemyksissä paitsi
tärkeä ja arvokas osa ihmistä, myös uskonnollinen osatekijä. Lisäksi Birgitan tekstissä
aistien, tunteiden ja esteettisyyden merkitys uskonnonharjoittamisessa korostuu. Birgitalle
ihmisruumis ei ollut yksinomaan negatiivinen asia, vaan asia, josta tuli pitää huolta ja antaa
sille fyysisesti mitä ruumis elääkseen tarvitsee, eli työtä, lepoa ja sopivasti ruokaa.
Tutkimukseni tärkein lopputulema on se, että Birgitan kontemplatiivinen perintö siihen
liittyvine teemoineen on varsin käyttökelpoinen työkalu myös kestävyyskriisiajan
kasvatuksessa, jolloin teknisen osaamisen ohella korostuu holistisuus, ihmisen maailmaan
kuulumisen tunne ja uudenlainen sivistysnäkemys. Birgitta tarjoaa 1300—lukulaisia eväitä
kohdata oman transmodernin aikamme ongelmat kontemplatiivisen pedagogiikan avulla,
vanhasta ammentaen, mutta katse tulevaisuudessa ja holistisessa ihmisyydessä.
understood and dealt not only on technical and political levels, but also in today´s pedagogy
and education. The question is, how are we able to educate children to act eco-friendly and
with sustainable practices in their lives also in the future?
In this study I focus on St. Bridget, 14th century Swedish female mystic, who for many
decades received godly revelations. These revelations are called Den Heliga Uppenbarelser,
and they are the source material of my study. From my two-fold research question, I studied
the revelations from the viewpoints of both contemplative pedagogy and today´s
sustainability crisis. Contemplation, regarded now as deep meditation and devotion (to
something greater than oneself) is seen as the combining concept between medieval ideas
and today´s needs in education. My main research method was hermeneutic, Gadamerian
based close reading together with historical contextualization.
The connection between body and soul, and the effort to combine these two parts of human
being holistically, is clearly seen in St. Bridget´s text. Both bodily and spiritual conventions
have their place in human´s life, and in one´s religious life as well. Bridget emphasizes the
importance of emotions and senses also in religious contexts. For Bridget, the body is not
filled with negative aspects, but an object which should be cared for and physically given
what it needs (that is, work, rest and adequately nourishment).
In today´s educational context, spiced with sustainability crisis and climate change, the most
important outcome of my study is that a new kind of belonging to the world, and a new,
transmodern view on civilization and wealth is needed. St. Bridget offers tools for a modern
reader to face these problems, benefiting from the medieval conventions of contemplative
thinking, but still gazing upon the future with a holistic vision of the human being in mind.
Key words: contemplative pedagogy, contemplation, St. Bridget, Middle Ages,
sustainability crisis, education, eco-social education, bodily conceptions