’’Se ei varmaan tullu kellekkään mieleen, että mähän oon ekaa kertaa pomona.’’ Esihenkilöiden taitojen kehittäminen ammattikorkeakouluorganisaatiossa
Jääskeläinen, Iida (2022-05-10)
’’Se ei varmaan tullu kellekkään mieleen, että mähän oon ekaa kertaa pomona.’’ Esihenkilöiden taitojen kehittäminen ammattikorkeakouluorganisaatiossa
Jääskeläinen, Iida
(10.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037716
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037716
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksiä ammattikorkeakoulussa toimivat esihenkilöt antavat organisaation tarjoamalle perehdytykselle, koulutuksille ja mahdolliselle muulle tuelle. Lisäksi tarkoituksena on tutkia esihenkilöiden omaa kiinnostusta esihenkilötaitojen kehittämiseen sekä tapoja, jolla he mahdollisesti toteuttavat itsenäistä oppimista.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisesti ja analyysin toteutuksena käytettiin sisällönanalyysia. Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2022 ja lopuksi aineisto koostui erään ammattikorkeakoulun yhteensä seitsemän keskijohdon esihenkilön teemahaastattelusta. Haastateltaviksi rajautui keskijohdon esihenkilöt, joilla ei ollut suoraa vaikutusvaltaa organisaation tarjoamaan perehdytykseen, koulutuksiin tai mahdollisiin muihin tuen tapoihin. Näin ollen organisaation korkein johto sekä henkilöstöhallinto rajautuivat kokonaan pois.
Teoriaosuus rakentuu esihenkilöroolin ja -osaamisen määrittelystä, siitä kuinka esihenkilöitä tulee perehdyttää ja kuinka heidän osaamistaan tuetaan sekä kehitetään. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan asiantuntijaorganisaatiota, asiantuntijatyötä sekä millaista on olla esihenkilönä asiantuntijaorganisaatiossa. Lopuksi esitellään ammattikorkeakoulun kontekstia sekä sen toimintaa työnantajaorganisaationa.
Tässä tutkimuksessa merkittäväksi tulokseksi nousi se, että esihenkilöt eivät juurikaan saaneet perehdytystä esihenkilötyötä ajatellen. Esihenkilöt kuitenkin kokivat sen merkityksellisyyden hieman eri kannalta, riippuen siitä, oliko haastateltavalla esihenkilökokemusta aiemmin. Pääsääntöisesti kokeneemmat esihenkilöt eivät antaneet suuria merkityksiä perehdyttämiselle, kun puolestaan uudet esihenkilöt antoivat sille suuren painoarvon. Toinen merkittävä tutkimustulos perustui siihen, että haastateltavat toivoivat koulutustarjonnasta kohdennetumpaa sekä johdonmukaisempaa. Haastateltavien keskuudessa koettiin, että kohdennetuista koulutuksista on suurempi hyöty ja johdonmukaisuutta toivottiin koulutustarjonnan informoinnissa. Kolmantena näkökulmana tuloksissa esille nousi esihenkilöiden ilmoittamat haasteet omassa työssään. Haasteita tavattiin normaalissa arjen työssä, kun oman roolin tavoitteet ja vastuualueet koettiin epäselvinä. Haastateltavat kokivat myös, että kaikista yhteisistä käytännöistä ei tiedoteta tarpeeksi selkeästi. Lisäksi haastateltavat nostivat esiin haasteellisen organisaatiorakenteen sekä tiimikoot, jotka vaikuttavat esihenkilötyöhön negatiivisesti.
Tutkimusten tulosten perusteella voitiin luoda kohteena olevalle organisaatiolle kehitysehdotuksia, jotka liittyvät pääsääntöisesti perehdytyskäytänteiden muuttamiseen ja koulutustarjonnan kohdentamiseen.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisesti ja analyysin toteutuksena käytettiin sisällönanalyysia. Aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2022 ja lopuksi aineisto koostui erään ammattikorkeakoulun yhteensä seitsemän keskijohdon esihenkilön teemahaastattelusta. Haastateltaviksi rajautui keskijohdon esihenkilöt, joilla ei ollut suoraa vaikutusvaltaa organisaation tarjoamaan perehdytykseen, koulutuksiin tai mahdollisiin muihin tuen tapoihin. Näin ollen organisaation korkein johto sekä henkilöstöhallinto rajautuivat kokonaan pois.
Teoriaosuus rakentuu esihenkilöroolin ja -osaamisen määrittelystä, siitä kuinka esihenkilöitä tulee perehdyttää ja kuinka heidän osaamistaan tuetaan sekä kehitetään. Lisäksi teoriaosuudessa tarkastellaan asiantuntijaorganisaatiota, asiantuntijatyötä sekä millaista on olla esihenkilönä asiantuntijaorganisaatiossa. Lopuksi esitellään ammattikorkeakoulun kontekstia sekä sen toimintaa työnantajaorganisaationa.
Tässä tutkimuksessa merkittäväksi tulokseksi nousi se, että esihenkilöt eivät juurikaan saaneet perehdytystä esihenkilötyötä ajatellen. Esihenkilöt kuitenkin kokivat sen merkityksellisyyden hieman eri kannalta, riippuen siitä, oliko haastateltavalla esihenkilökokemusta aiemmin. Pääsääntöisesti kokeneemmat esihenkilöt eivät antaneet suuria merkityksiä perehdyttämiselle, kun puolestaan uudet esihenkilöt antoivat sille suuren painoarvon. Toinen merkittävä tutkimustulos perustui siihen, että haastateltavat toivoivat koulutustarjonnasta kohdennetumpaa sekä johdonmukaisempaa. Haastateltavien keskuudessa koettiin, että kohdennetuista koulutuksista on suurempi hyöty ja johdonmukaisuutta toivottiin koulutustarjonnan informoinnissa. Kolmantena näkökulmana tuloksissa esille nousi esihenkilöiden ilmoittamat haasteet omassa työssään. Haasteita tavattiin normaalissa arjen työssä, kun oman roolin tavoitteet ja vastuualueet koettiin epäselvinä. Haastateltavat kokivat myös, että kaikista yhteisistä käytännöistä ei tiedoteta tarpeeksi selkeästi. Lisäksi haastateltavat nostivat esiin haasteellisen organisaatiorakenteen sekä tiimikoot, jotka vaikuttavat esihenkilötyöhön negatiivisesti.
Tutkimusten tulosten perusteella voitiin luoda kohteena olevalle organisaatiolle kehitysehdotuksia, jotka liittyvät pääsääntöisesti perehdytyskäytänteiden muuttamiseen ja koulutustarjonnan kohdentamiseen.