Puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävän pienryhmätoiminnan vaikutus alle kouluikäisten riskilasten puheen ymmärtämisen taitoihin
Pakarinen, Jenni (2022-05-17)
Puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävän pienryhmätoiminnan vaikutus alle kouluikäisten riskilasten puheen ymmärtämisen taitoihin
(17.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037287
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037287
Tiivistelmä
Puheen ymmärtämisen haasteet voivat vaikuttaa toimintakykyyn monin tavoin ja niiden varhainen tukeminen voi helpottaa haasteiden kasautumista. Varhaisten tukikeinojen on hyvä toteutua lapsen lähiympäristössä, kuten varhaiskasvatuksessa. Yhtenä puheen ymmärtämisen tukikeinona on puheen ymmärtämisen visuaalinen tuki, jota käytetään varhaiskasvatuksessa melko runsaasti. Kuitenkin puheen ymmärtämisen visuaalisen tuen vaikutuksesta puheen ymmärtämisen taitoihin on vielä niukasti tutkimustietoa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, edistääkö puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävä pienryhmätoiminta 3–6-vuotiaiden riskilasten puheen ymmärtämisen taitoja. Tutkimus oli kontrolloitu tutkimus, johon osallistui 24 tutkittavaa kahdesta päiväkodista. Tutkittavat muodostivat kaksi ryhmää, joiden yleistä kehitystä ja kielellisiä taitoja mitattiin kolmessa eri arviointitilanteessa (T1, T2, T3). Ryhmät osallistuivat eri mittauspisteiden välillä puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävään interventioon, interventioryhmä T1-T2 välillä, ja kontrolliryhmä T2-T3 välillä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin intervention vaikutusta puheen ymmärtämisen taitoihin, mitä arvioitiin NRDLS:n (New Reynell Developmental Language Scales) koko ymmärtämisen osion standardipisteillä, ja osiosta jaettujen alku- ja loppuosion pisteillä. NRDLS:n alkuosion katsottiin arvioivan varhaisia puheen ymmärtämisen taitoja, kun taas loppuosion katsottiin mittaavan monimutkaisia puheen ymmärtämisen taitoja.
Tutkimuksen interventio edisti molempien ryhmien monimutkaisia puheen ymmärtämisen taitoja, ja merkitsevää kehitystä tapahtui molemmilla ryhmillä vain intervention aikana. Varhaiset puheen ymmärtämisen taidot eivät taas kehittyneet tutkimuksen aikana, sillä tutkittavat hallitsivat pitkälti nämä taidot jo tutkimuksen alussa. Koko NRDLS:n standardipisteet paranivat pääosin koko tutkimuksen ajan, ja interventio vaikutti tukevan kehitystä, muttei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimus osoittaa, että puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävä pienryhmätoiminta voi edistää riskilasten puheen ymmärtämisen taitoja, mikä puoltaa keinojen käyttöä ja edelleen monipuolistamista lapsen lähiympäristöissä. Lisätutkimus aiheesta on erittäin tärkeää, sillä parhaimmillaan voidaan löytää keinoja, miten puheen ymmärtämisen haasteita voidaan tukea varhain ja samalla helpottaa tiiviimmän puheterapian tarvetta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, edistääkö puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävä pienryhmätoiminta 3–6-vuotiaiden riskilasten puheen ymmärtämisen taitoja. Tutkimus oli kontrolloitu tutkimus, johon osallistui 24 tutkittavaa kahdesta päiväkodista. Tutkittavat muodostivat kaksi ryhmää, joiden yleistä kehitystä ja kielellisiä taitoja mitattiin kolmessa eri arviointitilanteessa (T1, T2, T3). Ryhmät osallistuivat eri mittauspisteiden välillä puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävään interventioon, interventioryhmä T1-T2 välillä, ja kontrolliryhmä T2-T3 välillä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin intervention vaikutusta puheen ymmärtämisen taitoihin, mitä arvioitiin NRDLS:n (New Reynell Developmental Language Scales) koko ymmärtämisen osion standardipisteillä, ja osiosta jaettujen alku- ja loppuosion pisteillä. NRDLS:n alkuosion katsottiin arvioivan varhaisia puheen ymmärtämisen taitoja, kun taas loppuosion katsottiin mittaavan monimutkaisia puheen ymmärtämisen taitoja.
Tutkimuksen interventio edisti molempien ryhmien monimutkaisia puheen ymmärtämisen taitoja, ja merkitsevää kehitystä tapahtui molemmilla ryhmillä vain intervention aikana. Varhaiset puheen ymmärtämisen taidot eivät taas kehittyneet tutkimuksen aikana, sillä tutkittavat hallitsivat pitkälti nämä taidot jo tutkimuksen alussa. Koko NRDLS:n standardipisteet paranivat pääosin koko tutkimuksen ajan, ja interventio vaikutti tukevan kehitystä, muttei kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästi. Tutkimus osoittaa, että puheen ymmärtämisen visuaalista tukea hyödyntävä pienryhmätoiminta voi edistää riskilasten puheen ymmärtämisen taitoja, mikä puoltaa keinojen käyttöä ja edelleen monipuolistamista lapsen lähiympäristöissä. Lisätutkimus aiheesta on erittäin tärkeää, sillä parhaimmillaan voidaan löytää keinoja, miten puheen ymmärtämisen haasteita voidaan tukea varhain ja samalla helpottaa tiiviimmän puheterapian tarvetta.