Aktiivisuusrannekeintervention vaikutus alaraajojen suorituskykyyn eläkeläisillä
Vuori, Iris (2022-05-19)
Aktiivisuusrannekeintervention vaikutus alaraajojen suorituskykyyn eläkeläisillä
(19.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037754
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037754
Tiivistelmä
Ikääntyneiden liikunta on tärkeää, koska liikunta ehkäisee sairauksien puhkeamista ja ylläpitää toimintakykyä. Alaraajojen lihasvoimalla on suuri merkitys liikkeelle lähtemisessä, liikkumisessa sekä kaatumisen ehkäisyssä. Siksi alaraajojen lihaskuntoa on tärkeä ylläpitää ja kehittää liikunnan avulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, lisääkö aktiivisuusrannekkeella toteutettu liikuntainterventio eläkkeelle siirtyvien ihmisten alaraajojen suorituskykyä.
Tutkimukseen osallistui 231 varsinaissuomalaista eläkkeelle siirtynyttä kunta-alan työntekijää. Eläkeläiset jaettiin satunnaistetusti interventio- ja kontrolliryhmään. Interventioryhmän jäsenet saivat käyttöönsä Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeet 12 kuukaudeksi. Ranneke ohjeisti lisäämään päivittäistä liikuntaa ja tauottamaan pitkittynyttä istumista. Kontrolliryhmän jäsenet eivät käyttäneet aktiivisuusranneketta. Alaraajojen lihasten suorituskykyä mitattiin viiden ja kymmenen toiston tuoliltanousutestien avulla. Testit suoritettiin alkupisteessä ja 12 kuukauden jälkeen. Ryhmien muutoksia vastemuuttujissa analysoitiin hierakkisia lineaarisia sekamalleja käyttäen.
Interventio- ja kontrolliryhmän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa kymmenen toiston tuoliltanousutestin tulosten muutoksessa alkupisteen ja 12 kuukauden välillä (ryhmä*aika interaktio p = 0,15). Sekä kontrolli- että interventioryhmä paransivat kymmenen toiston tuoliltanousutestin tuloksiaan tilastollisesti merkitsevästi alkupisteen ja 12 kuukauden välillä (p < 0,0001 ja p < 0,0001). Viiden toiston tuoliltanousutestin tulokset olivat samansuuntaisia.
Molemmat ryhmät paransivat tuoliltanousutestin tuloksia seurannan aikana, mutta ryhmien muutosten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Aktiivisuusrannekkeesta ei ole hyötyä eläkeläisille alaraajojen suorituskykyä kehitettäessä.
Tutkimukseen osallistui 231 varsinaissuomalaista eläkkeelle siirtynyttä kunta-alan työntekijää. Eläkeläiset jaettiin satunnaistetusti interventio- ja kontrolliryhmään. Interventioryhmän jäsenet saivat käyttöönsä Polar Loop 2 -aktiivisuusrannekkeet 12 kuukaudeksi. Ranneke ohjeisti lisäämään päivittäistä liikuntaa ja tauottamaan pitkittynyttä istumista. Kontrolliryhmän jäsenet eivät käyttäneet aktiivisuusranneketta. Alaraajojen lihasten suorituskykyä mitattiin viiden ja kymmenen toiston tuoliltanousutestien avulla. Testit suoritettiin alkupisteessä ja 12 kuukauden jälkeen. Ryhmien muutoksia vastemuuttujissa analysoitiin hierakkisia lineaarisia sekamalleja käyttäen.
Interventio- ja kontrolliryhmän välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa kymmenen toiston tuoliltanousutestin tulosten muutoksessa alkupisteen ja 12 kuukauden välillä (ryhmä*aika interaktio p = 0,15). Sekä kontrolli- että interventioryhmä paransivat kymmenen toiston tuoliltanousutestin tuloksiaan tilastollisesti merkitsevästi alkupisteen ja 12 kuukauden välillä (p < 0,0001 ja p < 0,0001). Viiden toiston tuoliltanousutestin tulokset olivat samansuuntaisia.
Molemmat ryhmät paransivat tuoliltanousutestin tuloksia seurannan aikana, mutta ryhmien muutosten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Aktiivisuusrannekkeesta ei ole hyötyä eläkeläisille alaraajojen suorituskykyä kehitettäessä.