Raskauden keston yhteys kielellisiin taitoihin 14 ja 30 kuukauden iässä
Pirhonen, Taru (2022-05-16)
Raskauden keston yhteys kielellisiin taitoihin 14 ja 30 kuukauden iässä
(16.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039640
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039640
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, ennustaako raskauden kesto kommunikaatiotaitoja 14 kuukauden iässä sekä kielellisiä taitoja 14 ja 30 kuukauden iässä. Tutkielmassa tarkasteltiin raskauden keston yhteyttä varhaisiin kielellisiin taitoihin jatkumona koko raskauden keston ajalta, mukaan luettuna täysiaikaisina syntyneet lapset, joiden osalta aikaisempi tutkimustieto oli vähäistä. Hypoteesina oli, että lyhyemmän raskauden keston vaikutus varhaisiin kielellisiin taitoihin alkaisi näkyä lineaarisesti heikompana suoriutumisena jo täysiaikaisina syntyneiden lasten ryhmän sisällä sekä 14 että 30 kuukauden iässä. Hypoteesin perusteena oli aikaisempi tutkimusnäyttö kognitiivisten ja kielellisten taitojen heikentymisestä lyhentyneen raskauden keston myötä.
Aineisto tutkielmaan saatiin FinnBrain -kohorttitutkimuksesta, ja otos sisälsi pääosin täysiaikaisina syntyneitä lapsia. Lasten varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen tasot mitattiin 14 ja 30 kuukauden iässä vanhempien täyttämillä MCDI-lomakkeilla. Raskauden keston yhteyttä kielellisiin taitoihin selvitettiin regressioanalyyseillä. Analyyseihin väliintuleviksi muuttujiksi valikoitui mukaan 14 kuukauden mittauspisteessä sukupuoli ja 30 kuukauden mittauspisteessä sukupuolen lisäksi äidin koulutustaso. Selittäjien sekä pää- että yhdysvaikutuksia selitettäviin muuttujiin selvitettiin rakentamalla regressiomalleja valituilla muuttujilla.
Hypoteesi toteutui kielellisten taitojen osalta 14 ja 30 kuukauden iässä, jolloin lyhentynyt raskauden kesto oli lineaarisesti yhteydessä heikompaan kielelliseen suoriutumiseen. Sen sijaan raskauden kesto ei ennustanut kommunikaatiotaitoja 14 kuukauden iässä. Myöskään sukupuolella, äidin koulutustasolla tai näiden yhdysvaikutuksilla ei ilmennyt merkitseviä yhteyksiä varhaisiin kielellisiin tai kommunikaatiotaitoihin.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat tärkeää uutta tietoa raskauden keston vaikutuksista varhaisiin kielellisiin taitoihin. Koska tutkimuksen tulokset muodostuivat pääosin täysiaikaisina syntyneiden lasten ryhmästä, jossa lyhentyneen raskauden keston vaikutus varhaisiin kielellisiin taitoihin näkyi lineaarisena heikkenemisenä, varhaisia kielellisiä taitoja arvioitaessa voisi olla perusteltua käyttää laskettuun aikaan korjattua ikää myös täysiaikaisina syntyneiden lasten osalta.
Tämän tutkimuksen tulosten sekä aiemman tutkimusnäytön perusteella lyhentynyt raskauden kesto vaikuttaisi olevan yhteydessä myös jonkin asteiseen kielen kehityksen poikkeavuuteen jo täysiaikaisina syntyneiden lasten kohdalla. Lisätutkimusta tarvitaan vielä selvittämään, mikä osuus taitojen heikkenemisestä johtuu kielen kehityksen viiveestä ja mikä osa on pysyvää vaikeutta. Tutkimusta tarvitaan myös selvittämään syitä ilmiön taustalla.
Aineisto tutkielmaan saatiin FinnBrain -kohorttitutkimuksesta, ja otos sisälsi pääosin täysiaikaisina syntyneitä lapsia. Lasten varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen tasot mitattiin 14 ja 30 kuukauden iässä vanhempien täyttämillä MCDI-lomakkeilla. Raskauden keston yhteyttä kielellisiin taitoihin selvitettiin regressioanalyyseillä. Analyyseihin väliintuleviksi muuttujiksi valikoitui mukaan 14 kuukauden mittauspisteessä sukupuoli ja 30 kuukauden mittauspisteessä sukupuolen lisäksi äidin koulutustaso. Selittäjien sekä pää- että yhdysvaikutuksia selitettäviin muuttujiin selvitettiin rakentamalla regressiomalleja valituilla muuttujilla.
Hypoteesi toteutui kielellisten taitojen osalta 14 ja 30 kuukauden iässä, jolloin lyhentynyt raskauden kesto oli lineaarisesti yhteydessä heikompaan kielelliseen suoriutumiseen. Sen sijaan raskauden kesto ei ennustanut kommunikaatiotaitoja 14 kuukauden iässä. Myöskään sukupuolella, äidin koulutustasolla tai näiden yhdysvaikutuksilla ei ilmennyt merkitseviä yhteyksiä varhaisiin kielellisiin tai kommunikaatiotaitoihin.
Tämän tutkimuksen tulokset antavat tärkeää uutta tietoa raskauden keston vaikutuksista varhaisiin kielellisiin taitoihin. Koska tutkimuksen tulokset muodostuivat pääosin täysiaikaisina syntyneiden lasten ryhmästä, jossa lyhentyneen raskauden keston vaikutus varhaisiin kielellisiin taitoihin näkyi lineaarisena heikkenemisenä, varhaisia kielellisiä taitoja arvioitaessa voisi olla perusteltua käyttää laskettuun aikaan korjattua ikää myös täysiaikaisina syntyneiden lasten osalta.
Tämän tutkimuksen tulosten sekä aiemman tutkimusnäytön perusteella lyhentynyt raskauden kesto vaikuttaisi olevan yhteydessä myös jonkin asteiseen kielen kehityksen poikkeavuuteen jo täysiaikaisina syntyneiden lasten kohdalla. Lisätutkimusta tarvitaan vielä selvittämään, mikä osuus taitojen heikkenemisestä johtuu kielen kehityksen viiveestä ja mikä osa on pysyvää vaikeutta. Tutkimusta tarvitaan myös selvittämään syitä ilmiön taustalla.