Metallinilmaisinlöydöt rautakautisen toiminnan lähdeaineistona : Paikkatiedon ja löytökoostumuksen analyysi läntisessä Varsinais-Suomessa

Abstract

Tutkielman aiheena on metallinilmaisinharrastuksen tuottaman löytöaineiston edustavuus suhteessa rautakautisen asutuksen kronologiaan. Aineistona on Varsinais-Suomessa Raision, Ruskon, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen kunnista löytyneet rautakautiset muinaisjäännökset ja vuosina 2009–2021 löytyneet metallinilmaisinkohteet. Työssä selvitettiin, minkälaiseen menneisyyden toimintaan metallinilmaisinlöydöt viittaavat, miten uusi aineisto eroaa alueen aikaisemmasta rautakautisesta lähdeaineistosta ja minkälaista paikkatiedon, löytökoostumuksen ja kronologian vinoumaa aineistossa esiintyy. Tutkimusmenetelminä oli kvantitatiivinen kohteiden paikkatietoanalyysi ja metallinilmaisinaineiston esinetypologinen analyysi. Löytökoostumusta tarkasteltiin otoksena. Metallinilmaisinlöytöjä on tiheästi ennestään tunnettujen kohteiden läheisyydessä, ja paikoin uusia kohteita on löytynyt aikaisempaa laajemmalta alueelta. Löydöistä valtaosa on tehty maatalousmaalta, ja tyypillisesti metallinilmaisinkohteet sijaitsevat suhteellisen tasaisella savimaalla virtaveden läheisyydessä. Aikaisemmin tällaisesta ympäristöstä on tunnettu ainoastaan asuinpaikkoja. Analyysin perusteella merkittävä osa metallinilmaisinkohteista vaikuttaa asuinpaikoilta, ja havaintoa tukevat metallinilmaisinkohteilla tehdyt kenttätutkimukset, vaikka kohteista on tutkittu vain hyvin pieni osa. Hautapaikoille tyypillinen kallio- tai moreenikohouma on löytöympäristönä alle viidesosalla uusista kohteista. Kohteiden löytöaineisto koostuu pääasiassa rautakautisista koruista ja asusteiden metalliosista. Yleisin löytömateriaali on kupariseosmetalli, ja rautaesineitä on hyvin vähän. Parhaiten edustettuna ovat kohteet, jotka ajoittuvat esinetypologisesti pääasiassa viikinkiajalle, jossain määrin myös merovingi- ja ristiretkiajalle. Erityisesti viikinkiajan lopulle ajoittuvaa löytöaineistoa on runsaasti. Kohteiden käyttö vaikuttaa päättyvän pääosin ristiretkiajan kuluessa. Merovingiaikaa edeltävä rautakausi on metallinilmaisinaineistossa hyvin huonosti edustettuna. Hautapaikkojen löytöaineistoihin verrattuna aineistossa on eroja, jotka voivat johtua kohteiden kumulatiivisesta luonteesta ja aineiston vinoumista. Metallinilmaisinaineiston sisältämät vinoumat johtuvat harrastajien valinnoista ja menneisyyden formaatioprosesseista. Harrastajat suosivat tietynlaisia esineitä, materiaaleja ja etsimispaikkoja, ja muutokset korumuodissa ja esineellisen kulttuurin runsaudessa vaikuttavat siihen, mikä osa rautakautisesta ihmistoiminnasta on aineistossa edustettuna. Tutkimusalueella tämä toiminta vaikuttaa liittyvän myöhäisrautakautisiin asuinpaikkoihin. Osa löytöaineistosta saattaa liittyä kohteilla harjoitettuun pajatoimintaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että käsityksemme rautakautisen asutuksen laajuudesta ovat perustuneet puutteelliseen tutkimustilanteeseen. Aineisto korostaa peltoalueilla sijaitsevan arkeologisen aineiston tutkimuksellista potentiaalia, jota ei tule tutkimuksissa sivuuttaa.