Alakouluikäisten liikunnan merkitykset ja esteet

Abstract

Lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään 60 minuuttia reippaasti tai rasittavasti päivittäin terveytensä tueksi. Vuonna 2019 vain 38 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista liikkui päivittäin suositellun määrän. Tämä on nähtävissä syyksi lisääntyneisiin terveysongelmiin, sillä liikunta on merkittävä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä. Lasten ja nuorten liikkumistottumuksia voi tutkia liikuntasuhdenäkökulman avulla. Liikuntaan käytetyn ajan ollessa suuri, kielii se vahvasta liikuntasuhteesta, kun taas pieni ajankäyttö kertoo liikuntasuhteen heikkoudesta. Liikuntasuhdeteorian oletuksena on, että tärkeiksi tunnistettujen merkitysten lukumäärä ja voimakkuus määrittävät sen, kuinka vahvana liikuntasuhde näyttäytyy. Positiivinen liikuntasuhde voi jäädä konkretisoitumatta liikunnalliseksi aktiivisuudeksi, jos yksilö kohtaa liikuntaa estäviä tekijöitä likaa tai liian voimakkaasti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin alakouluikäisten oppilaiden tunnistamia liikunnan merkityksiä ja esteitä. Saatuja vastauksia vertailtiin taustatietojen pohjalta luotuihin vertailuryhmiin, jotka olivat sukupuoli, luokka-aste sekä liikunnallinen aktiivisuus. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Aineisto (n=129) kerättiin Webropol-kyselyllä 4.–6. luokkalaisilta oppilailta. Merkityksistä koostuvista merkitysulottuvuuksista luotiin summamuuttujat, joiden pätevyys testattiin Cronbachin alfan arvojen avulla. Ryhmien välisten merkitys- ja esteulottuvuuksien vertailuun käytettiin Tukey-Kramer-testiä. Seitsemästä liikunnan merkitysulottuvuudesta oppilaat tunnistivat yleisimmin tärkeänä sosiaalisuuden. Tätä seuraavaksi tärkeimpänä ulottuvuutena tunnistettiin kasvu ja kehitys, joka oli hieman tärkeämpi kuin ilon sekä terveyden merkitysulottuvuudet. Ilmaisun ulottuvuutta lukuun ottamatta kaikki ulottuvuudet arvotettiin vähintään melko tärkeiksi. Yksittäisistä merkityksistä vähintään tärkeitä olivat parhaansa yrittäminen, yhdessäolo kaverien kanssa, hyvän olon saaminen, liikunnan terveellisyys sekä yhteistyö muiden kanssa. Vähiten tärkeämpinä merkityksinä tunnistettiin muille esiintyminen, paremman ulkonäön tavoittelu, kamppailu muiden kanssa, hienot välineet ja varusteet sekä leikkiminen ja leikkisyys. Kolmesta esteulottuvuudesta yleisimmin estävänä koettiin liikunnan arvon kieltävät esteet, tosin kolmen esteulottuvuuden koettiin estävän enintään vain vähän. Yksittäisten esteiden yleisimmin estävänä koettiin laiskuus ja ajanpuute. Ryhmien välinen tarkastelu nosti esiin kolme asiaa. Ensinnäkin tutkimuksen tytöt pitivät liikunnan merkityksiä vähemmän tärkeänä kuin pojat. Toiseksi luokka-astevertailu osoitti viitteitä siitä, että kuudesluokkalaiset kokivat liikunnan merkitykset vähemmän tärkeinä sekä liikunnan esteet enemmän estävinä, kuin neljäs- ja viidesluokkalaiset. Kolmanneksi liikunta-aktiivisuus näytti olevan yhteydessä koettujen merkitysten ja esteiden määrään. Useammin liikkuvat oppilaat kokivat yleisemmin liikunnanmerkitykset tärkeänä sekä liikunnan esteet vähemmän estävinä.