Huoltajien käsityksiä 5.-6.-luokkalaisen online-pelaamisesta
Meriluoto, Tanja; Myllymaa, Salli (2022-05-10)
Huoltajien käsityksiä 5.-6.-luokkalaisen online-pelaamisesta
(10.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844942
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844942
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella huoltajien käsityksiä 5.–6.-luokkalaisen online-pelaamisesta. Uusia online-pelejä ilmestyy nopeasti ja yhteisö sen ympärillä kasvaa jatkuvasti. Pelaamista on lisännyt etenkin Covid-19-pandemia, jonka takia ihmiset joutuivat kotioloihin. Teknologisten päätelaitteiden suosion kasvaminen ja muusta elämästä etänä olo pandemian aikana on tukenut erityisesti sosiaalisten kontaktien ylläpitämistä online-pelien kautta. Huoltajan käsitys lapsen pelaamista online-peleistä ja niiden toiminnoista on online-pelien ajankohtaisuuden ja lapsen hyvinvoinnin takia välttämätöntä.
Tutkimusaineisto koostui 5.–6.-luokkalaisten lasten huoltajista. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen (N = 58) ja haastatteluiden avulla. Kyselylomakkeella selvitettiin osallistujan taustatietoja ja huoltajan kokemuksia oman lapsen online-pelaamisesta. Haastatteluilla syvennettiin tietoa huoltajien käsityksistä online-pelaamisesta. Osallistujat kyselyyn tavoitettiin Wilman välityksellä, rehtorien avustuksella, Varsinais-Suomesta. Tutkimukseen osallistui huoltajia neljästä koulusta. Haastatteluihin osallistui neljä huoltajaa samasta tutkimusjoukosta. Kyselyaineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin määrällisin keinoin käyttäen SPSS- ja Microsoft Excel-ohjemaa. Kyselyaineistosta saatujen teemojen ympärille koottiin haastattelulomake ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Päätuloksena tutkimuksen kysely- ja haastatteluaineistosta ilmeni, että osallistujat kokivat lapsen online-pelaamisen sekä hyödyllisenä että haitallisena. Kuitenkin enemmistöllä vastaajista oli myönteinen asenne lapsen online-pelaamista kohtaan. Lapsen online-pelaaminen integroitiin osaksi kotiympäristöä huoltajien asettamilla käyttörajoituksilla. Huoltajien näkemys haitallisuudesta koski pelistä irrottautumista ja sen rajoittamista. Huoltajien asenne online-pelaamisesta hyödyllisenä toimintana perustui pelimaailman sosiaalistavaan ilmapiiriin ja englannin kielen käyttöön. Online-pelimaailman sosiaalinen luonne herätti toisaalta huolta tuntemattomista ihmisistä. Digitaalisen ympäristön riskit olivat huoltajien mukaan eniten huolta aiheuttavia. Online-pelimaailmaa ei koettu turvallisena tai turvattomana, mutta valvonnan ja sääntöjen avulla huoltajat pyrkivät takaamaan lapselleen turvallisen peliympäristön.
Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia ei ole tarkoitus yleistää väestötasolla tutkimusaineiston jäädessä odotettua pienemmäksi. Tutkimuksen vahvuutena nähdään sen tarjoamat useat mahdollisuudet erilaisiin jatkotutkimuksiin. Olisi esimerkiksi mielekästä tutkia millainen yhteys huoltajan sosioekonomisella asemalla on hänen käsitykseensä online-peleistä. Tällaisenaan tutkimusta voidaan hyödyntää esimerkiksi lähdemateriaalina online-pelaamista koskien.
Tutkimusaineisto koostui 5.–6.-luokkalaisten lasten huoltajista. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen (N = 58) ja haastatteluiden avulla. Kyselylomakkeella selvitettiin osallistujan taustatietoja ja huoltajan kokemuksia oman lapsen online-pelaamisesta. Haastatteluilla syvennettiin tietoa huoltajien käsityksistä online-pelaamisesta. Osallistujat kyselyyn tavoitettiin Wilman välityksellä, rehtorien avustuksella, Varsinais-Suomesta. Tutkimukseen osallistui huoltajia neljästä koulusta. Haastatteluihin osallistui neljä huoltajaa samasta tutkimusjoukosta. Kyselyaineiston strukturoidut kysymykset analysoitiin määrällisin keinoin käyttäen SPSS- ja Microsoft Excel-ohjemaa. Kyselyaineistosta saatujen teemojen ympärille koottiin haastattelulomake ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Päätuloksena tutkimuksen kysely- ja haastatteluaineistosta ilmeni, että osallistujat kokivat lapsen online-pelaamisen sekä hyödyllisenä että haitallisena. Kuitenkin enemmistöllä vastaajista oli myönteinen asenne lapsen online-pelaamista kohtaan. Lapsen online-pelaaminen integroitiin osaksi kotiympäristöä huoltajien asettamilla käyttörajoituksilla. Huoltajien näkemys haitallisuudesta koski pelistä irrottautumista ja sen rajoittamista. Huoltajien asenne online-pelaamisesta hyödyllisenä toimintana perustui pelimaailman sosiaalistavaan ilmapiiriin ja englannin kielen käyttöön. Online-pelimaailman sosiaalinen luonne herätti toisaalta huolta tuntemattomista ihmisistä. Digitaalisen ympäristön riskit olivat huoltajien mukaan eniten huolta aiheuttavia. Online-pelimaailmaa ei koettu turvallisena tai turvattomana, mutta valvonnan ja sääntöjen avulla huoltajat pyrkivät takaamaan lapselleen turvallisen peliympäristön.
Tästä tutkimuksesta saatuja tuloksia ei ole tarkoitus yleistää väestötasolla tutkimusaineiston jäädessä odotettua pienemmäksi. Tutkimuksen vahvuutena nähdään sen tarjoamat useat mahdollisuudet erilaisiin jatkotutkimuksiin. Olisi esimerkiksi mielekästä tutkia millainen yhteys huoltajan sosioekonomisella asemalla on hänen käsitykseensä online-peleistä. Tällaisenaan tutkimusta voidaan hyödyntää esimerkiksi lähdemateriaalina online-pelaamista koskien.