Koronaviruspandemian vaikutukset Euroopan unionin valtiontukisääntelyyn : Tarkastelussa lentoyhtiöiden saamat tuet ja niistä aiheutuneet valitukset
Järvi, Roosa (2022-05-31)
Koronaviruspandemian vaikutukset Euroopan unionin valtiontukisääntelyyn : Tarkastelussa lentoyhtiöiden saamat tuet ja niistä aiheutuneet valitukset
(31.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844918
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844918
Tiivistelmä
Koronaviruksen leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi vuoden 2020 keväällä sai monet maat reagoimaan nopeasti viruksen leviämisen estämiseksi. Esimerkiksi Suomessa hallitus päätti valmiuslain nojalla ottaa käyttöön voimakkaat toimenpiteet pandemian leviämisen hidastamiseksi. Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa yritykset tarvitsevat taloudellista tukea selviytyäkseen kriisin aikana ja sen yli, sillä globaalista terveydellisestä kriisistä kasvoi nopeasti myös globaali taloudellinen kriisi. Unionin jäsenvaltiot ovat pandemian aikana ottaneet käyttöön poikkeuksellisen paljon tukitoimia ja tukea myönnettiin yritysten lisäksi myös julkisille palveluille ja kotitalouksille.
Lähtökohtaisesti valtiontuet ovat Euroopan unionin sääntelyn mukaan kiellettyjä, ellei toisin ole määrätty. SEUT 107 artiklan 1 kohdassa säädetään sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontuki, joka vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. SEUT 107(1) artikla on siis pääsääntö, jonka mukaan valtiontuet eivät sovellu sisämarkkinoille. Poikkeuksen pääsääntöön tekevät SEUT 107(2) ja SEUT 107(3) artiklat, joissa määritellään sisämarkkinoille soveltuvien valtiontukien edellytykset. Koronapandemia johti Euroopan unionin valtiontukisääntelyn joustavoittamiseen eli tilapäisen puitetukiohjelman tiedoksiantoon ja soveltamiseen. Normaaliaikoina valtiontukien sääntely tähtää tasavertaisiin sisämarkkinoihin eli siihen, etteivät tuet antaisi millekään yksittäiselle yritykselle perusteetonta etua. Keskeisenä tavoitteena valtiontukien sääntelyssä on myös ylläpitää tasapuolisen kilpailun edellytyksiä. Kriisitilanteissa unionin lainsäädäntö mahdollistaa sallivammat tukikriteerit ja joustavamman sääntöjen tulkinnan, kun kaikkia jäsenvaltioita uhkaa vakava talouden häiriö.
Tutkielmassa tarkastellaan komission pandemian aikana tiedoksi antamia valtiontukien tilapäisiä puitteita sekä niiden muutoksia ja selvitetään, ovatko sääntelyyn tehdyt muutokset ja joustavammat tulkinnat olleet oikeutettuja ja perusteltuja ottaen huomioon sääntelyn tavoitteet. Tilapäisten puitteiden käytännön soveltamisen osalta tutkielmassa keskitytään lentoyhtiöille myönnettyihin tukiin ja niistä aiheutuneisiin valituksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjimättömyysperiaatteen toteutumiseen oikeuskäytännössä. Johtopäätöksenä tutkielmassa todetaan, että valtiontukisääntöjen joustavoittaminen on ollut merkittävä kilpailuoikeudellinen sopeuttamistoimi pandemian yhteydessä. Tilapäisten puitteiden avulla on pystytty ylläpitämään sisämarkkinoiden toimintaa poikkeuksellisessa tilanteessa. Oikeuskäytännön osalta todetaan, että unionin yleinen tuomioistuin on kannanotoillaan vahvistanut, että komissiolla on oikeudet tehdä merkittäviä joustoja valtiontukia koskevaan sääntelyyn kriisitilanteiden yhteydessä.
Tutkielma on metodiltaan lainopillinen, sillä tutkielmassa tarkastellaan valtiontukia sääntelevän voimassa olevan oikeuden sisältöä. Keskeisinä lähteinä tutkielmassa on käytetty oikeuskirjallisuutta, komission tiedonantoja, valtiontukipäätöksiä sekä unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
Lähtökohtaisesti valtiontuet ovat Euroopan unionin sääntelyn mukaan kiellettyjä, ellei toisin ole määrätty. SEUT 107 artiklan 1 kohdassa säädetään sisämarkkinoille soveltumattomaksi valtiontuki, joka vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. SEUT 107(1) artikla on siis pääsääntö, jonka mukaan valtiontuet eivät sovellu sisämarkkinoille. Poikkeuksen pääsääntöön tekevät SEUT 107(2) ja SEUT 107(3) artiklat, joissa määritellään sisämarkkinoille soveltuvien valtiontukien edellytykset. Koronapandemia johti Euroopan unionin valtiontukisääntelyn joustavoittamiseen eli tilapäisen puitetukiohjelman tiedoksiantoon ja soveltamiseen. Normaaliaikoina valtiontukien sääntely tähtää tasavertaisiin sisämarkkinoihin eli siihen, etteivät tuet antaisi millekään yksittäiselle yritykselle perusteetonta etua. Keskeisenä tavoitteena valtiontukien sääntelyssä on myös ylläpitää tasapuolisen kilpailun edellytyksiä. Kriisitilanteissa unionin lainsäädäntö mahdollistaa sallivammat tukikriteerit ja joustavamman sääntöjen tulkinnan, kun kaikkia jäsenvaltioita uhkaa vakava talouden häiriö.
Tutkielmassa tarkastellaan komission pandemian aikana tiedoksi antamia valtiontukien tilapäisiä puitteita sekä niiden muutoksia ja selvitetään, ovatko sääntelyyn tehdyt muutokset ja joustavammat tulkinnat olleet oikeutettuja ja perusteltuja ottaen huomioon sääntelyn tavoitteet. Tilapäisten puitteiden käytännön soveltamisen osalta tutkielmassa keskitytään lentoyhtiöille myönnettyihin tukiin ja niistä aiheutuneisiin valituksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään syrjimättömyysperiaatteen toteutumiseen oikeuskäytännössä. Johtopäätöksenä tutkielmassa todetaan, että valtiontukisääntöjen joustavoittaminen on ollut merkittävä kilpailuoikeudellinen sopeuttamistoimi pandemian yhteydessä. Tilapäisten puitteiden avulla on pystytty ylläpitämään sisämarkkinoiden toimintaa poikkeuksellisessa tilanteessa. Oikeuskäytännön osalta todetaan, että unionin yleinen tuomioistuin on kannanotoillaan vahvistanut, että komissiolla on oikeudet tehdä merkittäviä joustoja valtiontukia koskevaan sääntelyyn kriisitilanteiden yhteydessä.
Tutkielma on metodiltaan lainopillinen, sillä tutkielmassa tarkastellaan valtiontukia sääntelevän voimassa olevan oikeuden sisältöä. Keskeisinä lähteinä tutkielmassa on käytetty oikeuskirjallisuutta, komission tiedonantoja, valtiontukipäätöksiä sekä unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.