Kriisijohtaminen koronapandemian aikana : Ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alan näkökulma

Abstract

Kriisit ovat osa organisaatioiden toimintaa, mutta kuitenkin kriisijohtamista harvemmin osataan hyödyntää organisaatioissa. Maailmanlaajuinen koronapandemia järkytti koko maailman vuoden 2019 loppupuolella ja pakotti organisaatiot uudelleen harkitsemaan toimintaansa, sekä pohtimaan miten tästä kriisistä selvitään. Kun vaarallinen tilanne kuten koronapandemia puhkeaa, organisaatioissa nousee esiin kriisijohtamisen tärkeys. Kriisijohtaminen nähdään prosessina, joka on osa organisaation normaalia päivittäistä toimintaa. Kun johtajat tiedostavat kriisien olemassaolon mahdollisuuden organisaatioissa ja ohjaavat he organisaatioita selviytymään kriiseistä tehokkaasti. Kriisijohtajilta vaaditaan erilaisia rooleja, joiden avulla he voivat auttaa organisaatiota selviytymään ja mahdollisesti oppimaan kriiseistä.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tutkimuksen osallistuneiden henkilöiden avulla kriisijohtajan rooleja, jotka ovat koronapandemian johdosta nousseet esiin sekä kuvailla kriisin vaiheita. Tutkimuksen avulla pyritään luomaan ymmärrystä kriisijohtamisen ilmiöstä koronapandemian kontekstissa. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Aineisto tutkimukseen kerättiin haastatteluiden avulla ja haastattelukutsu julkaistiin lokakuussa 2021 sosiaalisen median kanavissa sekä myöhemmin suorilla yksityisviesteillä LinkedInin kautta. Empiirinen osuus tutkimuksessa koostui viidestä puolistrukturoidusta haastattelusta. Haastateltavat olivat esimies, henkilöstöjohtamisen ammattilaisen tai johtajan asemassa olevia henkilöitä. Haastateltavat edustivat ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alaa. Teorialähtöistä sisällönanalyysiä käytettiin tutkimuksen aineiston analysoinnissa.

Tutkimuksen tuloksia peilattiin ensin teoriaan, poimimalla haastateltavien vastauksista asioita, jotka viittasivat sekä kriisin vaiheisiin että kriisijohtajan rooleihin. Dirani ym. (2020) esittämät viisi kriisijohtajan roolia havaittiin tuloksissa. Haastateltavat korostivat erityisesti kriisin aikana johtajan tärkeimmiksi rooleiksi viestinnän ja tavan kertoa asiat selkeästi ja perusteellisesti. Kriisin aiheuttama tietämättömyydentunne, rajallinen ja muuttuva tieto koettiin haasteeksi kriisin johtamisessa. Kriisi sai organisaatiot muuttamaan toimintaansa, joko kriisisuunnitelman avulla tai liiketoiminnan muutoksella. Tässä nousi esiin kriisijohtajan ominaisuus ongelmaratkaisukeskeisyys.

Tutkimustuloksista nousi esiin neljä roolia johtajalle, jotka olivat rohkea, karismaattinen, empaattinen ja realistinen. Lisäksi tutkimustuloksista paljastui neljä roolia myös henkilöstöjohtamisen ammattilaisille: tukija, yhteyshenkilö, hyvinvoinnin varmistaja ja linkki esimiesten ja työntekijöiden välillä. Tutkimustulosten valossa kriisijohtaminen koetaan tärkeäksi, mutta sen prosessimaisuus ja osallisuus jokapäiväisessä toiminnassa jää usein huomioimatta.