"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" : Luokanopettajien käsityksiä tunnetaitojen merkityksestä, niiden tukemisesta ja luokanopettajan tunneälystä
Yli-Alho, Laura (2022-05-30)
"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan" : Luokanopettajien käsityksiä tunnetaitojen merkityksestä, niiden tukemisesta ja luokanopettajan tunneälystä
Yli-Alho, Laura
(30.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061446459
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061446459
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella luokanopettajien käsityksiä tunnetaitojen merkityksestä sekä tavoista, joiden avulla lasten tunnetaitoja koulussa pyritään tukemaan. Tarkastelun kohteena oli myös luokanopettajien käsitykset luokanopettajan oman tunneälyn merkityksestä osana heidän kykyään tukea lasten tunnetaitoja. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena, johon osallistui kymmenen työssä käyvää luokanopettajaa.
Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tunnetaitojen merkitystä haastatellut luokanopettajat kuvasivat psyykkisen kasvun ja hyvinvoinnin, vuorovaikutuksen sekä oppimisen, työelämän ja menestymisen teemojen kautta. Luokanopettajien esille tuomat tunnetaitojen tukemisen tavat jaettiin puolestaan sensitiivisyyden ja responsiivisuuden, tietoisen harjoittelun, yhteistyön sekä koulun johdon tuen teemoihin. Tunneälyn merkitystä haastateltavat kuvailivat vuorovaikutuksen laadun, luokanopettajan mallin, tarpeiden havaitsemisen ja tunnetaitojen opetuksen tason teemojen kautta.
Jokainen haastatelluista kertoi pitävänsä tunnetaitoja merkittävinä taitoina. Luokanopettajista jokainen liitti tunnetaidot yksilön psyykkiseen kasvuun ja hyvinvointiin sekä vuorovaikutukseen. Yhdeksän heistä katsoi tunnetaitojen linkittyvän myös oppimiseen, työelämään ja yleiseen menestymiseen. Haastatelluista luokanopettajista jokainen kuvasi lasten tunnetaitoja koulussa tuettavan niin sensitiivisyyden ja responsiivisuuden, tietoisen harjoittelun kuin yhteistyönkin kautta. Lisäksi koulun johdon tuki nähtiin tärkeänä raamien asettajana, vaikka valtaosan mukaan tämän hetkinen todellisuus koulun johdon antamasta tuesta ja sen asettamista raameista olikin vailla käytännön toimia. Jokainen luokanopettajista näki myös luokanopettajan tunneälyn merkittävänä osana lasten tunnetaitojen tukemista. Haastatellut luokanopettajat linkittivät luokanopettajan tunneälyn vuorovaikutuksen laatuun ja luokan ilmapiiriin sekä opettajan malliin. Lisäksi luokanopettajan tunneälyn nähtiin olevan yhteydessä luokanopettajan kykyyn havaita lasten tarpeita sekä hänen kykyynsä opettaa lapsille tunnetaitoja.
Tutkimuksen tuloksiin pohjaten johtopäätöksenä voidaan esittää, että luokanopettajat kokevat tunnetaitojen olevan merkityksellisiä taitoja yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elämässä pärjäämisen kannalta. Tulosten mukaan lasten tunnetaitoja tuetaan koulussa monin eri tavoin ja luokanopettajan tunneälyllä nähdään olevan lasten tunnetaitojen tukemisessa merkityksellinen asema.
Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tunnetaitojen merkitystä haastatellut luokanopettajat kuvasivat psyykkisen kasvun ja hyvinvoinnin, vuorovaikutuksen sekä oppimisen, työelämän ja menestymisen teemojen kautta. Luokanopettajien esille tuomat tunnetaitojen tukemisen tavat jaettiin puolestaan sensitiivisyyden ja responsiivisuuden, tietoisen harjoittelun, yhteistyön sekä koulun johdon tuen teemoihin. Tunneälyn merkitystä haastateltavat kuvailivat vuorovaikutuksen laadun, luokanopettajan mallin, tarpeiden havaitsemisen ja tunnetaitojen opetuksen tason teemojen kautta.
Jokainen haastatelluista kertoi pitävänsä tunnetaitoja merkittävinä taitoina. Luokanopettajista jokainen liitti tunnetaidot yksilön psyykkiseen kasvuun ja hyvinvointiin sekä vuorovaikutukseen. Yhdeksän heistä katsoi tunnetaitojen linkittyvän myös oppimiseen, työelämään ja yleiseen menestymiseen. Haastatelluista luokanopettajista jokainen kuvasi lasten tunnetaitoja koulussa tuettavan niin sensitiivisyyden ja responsiivisuuden, tietoisen harjoittelun kuin yhteistyönkin kautta. Lisäksi koulun johdon tuki nähtiin tärkeänä raamien asettajana, vaikka valtaosan mukaan tämän hetkinen todellisuus koulun johdon antamasta tuesta ja sen asettamista raameista olikin vailla käytännön toimia. Jokainen luokanopettajista näki myös luokanopettajan tunneälyn merkittävänä osana lasten tunnetaitojen tukemista. Haastatellut luokanopettajat linkittivät luokanopettajan tunneälyn vuorovaikutuksen laatuun ja luokan ilmapiiriin sekä opettajan malliin. Lisäksi luokanopettajan tunneälyn nähtiin olevan yhteydessä luokanopettajan kykyyn havaita lasten tarpeita sekä hänen kykyynsä opettaa lapsille tunnetaitoja.
Tutkimuksen tuloksiin pohjaten johtopäätöksenä voidaan esittää, että luokanopettajat kokevat tunnetaitojen olevan merkityksellisiä taitoja yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elämässä pärjäämisen kannalta. Tulosten mukaan lasten tunnetaitoja tuetaan koulussa monin eri tavoin ja luokanopettajan tunneälyllä nähdään olevan lasten tunnetaitojen tukemisessa merkityksellinen asema.